Kaapelivesilautailun tunnettuuden kasvattaminen Suomessa
Vuolli, Virpi; Ihalainen, Henna (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Vuolli, Virpi
Ihalainen, Henna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220851
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kaapelivesilautailun tunnettuuden nykytilaa Suomessa, kaapelivesilautailuyrittäjien (digitaalista) markkinointia ja luoda kehitysehdotuksia, miten lajin tunnettuutta voisi kasvattaa. Työn toimeksiantaja oli yksi Suomen kaapelivesilautailuyrittäjistä.
Tässä tutkimuksessa menetelminä on käytetty nykytila-analyysia sekä kvantitatiivista tutkimusta. Nykytila-analyysin avulla kartoitettiin kaapelivesilautailuyrittäjien digitaalisen markkioninnin tilaa. Opinnäytetyön yhteydessä suoritettiin kvantitatiivisella otteella tunnettuustutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lajin tunnettuuden nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten demografiset tekijät, sukulaislajien harrastaneisuus ja perhesuhteiden vaikutus.
Teoriaosuudessa käsitellään kaapelivesilautailua lajina ja lajin tilannetta Suomessa. Lajista on tehty Suomen ammattikorkeakouluissa aiemmin muutama muukin opinnäytetyö, joiden tuloksia on kerrottu tässä työssä lyhyesti vertailukohtana. Tunnettuuden kasvattamisesta kerättiin tietoa erilaisista digitaalisen markkinoinnin ja muun markkinoinnin julkaisuista. Tähän opinnäytetyöhön on otettu mukaan tunnettuuden kasvattamisen keinoja, jotka soveltuvat pienille yrityksille. Keinot on pyritty pitämään kustannustehokkaina. Tunnettuuden kasvattamisen keinoiksi valikoituivat löydettävyys, asiantuntijuuden jakaminen ja sosiaalisen median markkinointikanavat.
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa otos oli rajattu yhteen Suomen maakunnista, joksi valikoitui Pirkanmaan maakunta. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin sähköisenä lomakekyselynä, johon etsittiin vastaajia Facebookin paikallisryhmissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 666 ihmistä, joista lopulliseen aineistoon voitiin hyväksyä 638 vastausta (n=638). Tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla ristiintaulukoinnin, regressioanalyysin sekä korrespondenssianalyysin avulla.
Tunnettuustutkimuksen tuloksena oli, että kaapelivesilautailu on Pirkanmaalla vielä kovin tuntematon laji, mutta suurin osa vastaajista haluaisi kokeilla lajia. Perhesuhteilla oli tutkimuksen mukaan iso vaikutus lajin tunnettuuteen. Sukulaislajien harrastaneisuuden yhteys kaapelivesilautailun kiinnostukseen oli perhesuhteiden vaikuttavuutta pienempi. Lajin tietävät parhaiten miehet, 30-39-vuotiaat ja korkeammassa asemassa työskentelevät. Laji kiinnostaa eniten alle 40-vuotiaita.
Kaapelivesilautailupuistot hyödyntävät digitaalisia kanavia yrityksensä markkinoinnissa, mutta sitä voisi parantaa monin keinoin. Kaapelivesilautailupuistot järjestävät jonkinlaisia tapahtumia ja käyttävät sosiaalista mediaa. Nuorten potentiaalisten harrastajien löytämiseksi olisi hyvä olla aktiivisempi sosiaalisessa mediassa ja käyttää nuorten suosimia kanavia. Hakukoneoptimoinnissa on puutteita, eivätkä kaapelivesilautailupuistot tule hakukoneella vastaan, ellei hakusana viittaa suoraan kaapelivesilautailuun. Myös muiden sivustojen suosittelut ja yhteistyö ovat hyviä kanavia saada lisää tunnettuutta lajille ja omalle yritykselle.
Tässä tutkimuksessa menetelminä on käytetty nykytila-analyysia sekä kvantitatiivista tutkimusta. Nykytila-analyysin avulla kartoitettiin kaapelivesilautailuyrittäjien digitaalisen markkioninnin tilaa. Opinnäytetyön yhteydessä suoritettiin kvantitatiivisella otteella tunnettuustutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lajin tunnettuuden nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten demografiset tekijät, sukulaislajien harrastaneisuus ja perhesuhteiden vaikutus.
Teoriaosuudessa käsitellään kaapelivesilautailua lajina ja lajin tilannetta Suomessa. Lajista on tehty Suomen ammattikorkeakouluissa aiemmin muutama muukin opinnäytetyö, joiden tuloksia on kerrottu tässä työssä lyhyesti vertailukohtana. Tunnettuuden kasvattamisesta kerättiin tietoa erilaisista digitaalisen markkinoinnin ja muun markkinoinnin julkaisuista. Tähän opinnäytetyöhön on otettu mukaan tunnettuuden kasvattamisen keinoja, jotka soveltuvat pienille yrityksille. Keinot on pyritty pitämään kustannustehokkaina. Tunnettuuden kasvattamisen keinoiksi valikoituivat löydettävyys, asiantuntijuuden jakaminen ja sosiaalisen median markkinointikanavat.
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa otos oli rajattu yhteen Suomen maakunnista, joksi valikoitui Pirkanmaan maakunta. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin sähköisenä lomakekyselynä, johon etsittiin vastaajia Facebookin paikallisryhmissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 666 ihmistä, joista lopulliseen aineistoon voitiin hyväksyä 638 vastausta (n=638). Tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla ristiintaulukoinnin, regressioanalyysin sekä korrespondenssianalyysin avulla.
Tunnettuustutkimuksen tuloksena oli, että kaapelivesilautailu on Pirkanmaalla vielä kovin tuntematon laji, mutta suurin osa vastaajista haluaisi kokeilla lajia. Perhesuhteilla oli tutkimuksen mukaan iso vaikutus lajin tunnettuuteen. Sukulaislajien harrastaneisuuden yhteys kaapelivesilautailun kiinnostukseen oli perhesuhteiden vaikuttavuutta pienempi. Lajin tietävät parhaiten miehet, 30-39-vuotiaat ja korkeammassa asemassa työskentelevät. Laji kiinnostaa eniten alle 40-vuotiaita.
Kaapelivesilautailupuistot hyödyntävät digitaalisia kanavia yrityksensä markkinoinnissa, mutta sitä voisi parantaa monin keinoin. Kaapelivesilautailupuistot järjestävät jonkinlaisia tapahtumia ja käyttävät sosiaalista mediaa. Nuorten potentiaalisten harrastajien löytämiseksi olisi hyvä olla aktiivisempi sosiaalisessa mediassa ja käyttää nuorten suosimia kanavia. Hakukoneoptimoinnissa on puutteita, eivätkä kaapelivesilautailupuistot tule hakukoneella vastaan, ellei hakusana viittaa suoraan kaapelivesilautailuun. Myös muiden sivustojen suosittelut ja yhteistyö ovat hyviä kanavia saada lisää tunnettuutta lajille ja omalle yritykselle.