Alle kolmevuotiaan autistisen lapsen toimintaterapia : kirjallisuuskatsaus
Hirvonen, Hanna; Kylmäniemi, Riina; Laine, Maria (2017)
Hirvonen, Hanna
Kylmäniemi, Riina
Laine, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421319
Tiivistelmä
Autismikirjon häiriön diagnoosien määrä on noussut maailmanlaajuisesti, jolloin huomio kiinnittyy yhä enemmän tehokkaiden kuntoutusinterventioiden käyttöön. Autismikirjon häiriö diagnosoidaan usein 2—3 vuoden iässä, jolloin kuntoutus saatetaan aloittaa liian myöhään varhaiseen oireiluun nähden. Mitä nuorempana suunnitelmallinen kuntoutus aloitetaan, sitä parempiin tuloksiin päästään. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä antaa näyttöön perustuvaa tietoa alle kolme vuotiaan autistisen lapsen toimintaterapiasta ja sen tehokkuudesta. Työn edetessä informaation vähäisyyden vuoksi työtä laajennettiin, jolloin tutkimusartikkeleita valikoitiin toimintaterapiaan soveltuvuuden näkökulmasta. Kuudesta käytetystä tietokannasta neljä tuotti parhaiten hakutuloksia ja lopulta työhön valikoitui analysoitavaksi kymmenen tutkimusartikkelia.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää pienten autistisen tai autistioireisten lasten varhaiskuntoutuksessa niin toimintaterapeuttisesta kuin muidenkin kuntoutusalan ammattiryhmien näkökulmasta. Tutkimusartikkeleissa toistui kolme lähestymistapaa: jaettu tarkkaavuus, vanhempien ohjaus sekä yksilöllinen lähestymistapa. Toimintaterapeuttista kuntoutusta lähestytään vahvasti asiakaslähtöisestä näkökulmasta, jolloin yksilöllisten ja vanhempien ohjaukseen keskittyvien kuntoutusinterventioiden käyttäminen on asianmukaista. Jaettu tarkkaavuus on yhtenä perustana lapsen oppimiselle, joten huomion keskittäminen sen kehittymiseen on enemmän kuin tarpeellista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää pienten autistisen tai autistioireisten lasten varhaiskuntoutuksessa niin toimintaterapeuttisesta kuin muidenkin kuntoutusalan ammattiryhmien näkökulmasta. Tutkimusartikkeleissa toistui kolme lähestymistapaa: jaettu tarkkaavuus, vanhempien ohjaus sekä yksilöllinen lähestymistapa. Toimintaterapeuttista kuntoutusta lähestytään vahvasti asiakaslähtöisestä näkökulmasta, jolloin yksilöllisten ja vanhempien ohjaukseen keskittyvien kuntoutusinterventioiden käyttäminen on asianmukaista. Jaettu tarkkaavuus on yhtenä perustana lapsen oppimiselle, joten huomion keskittäminen sen kehittymiseen on enemmän kuin tarpeellista.