Nyrjähtäneet kompit : Pedagogisia lähestymistapoja nykyaikaiseen r&b -fraseeraukseen rumpusetillä
Lehtola, Topias (2017)
Lehtola, Topias
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821745
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on analysoitu empiirisesti kerättyä dataa musiikkikappaleista, joiden groovea kirjoittaja kuvailee nyrjähtäneeksi. Analyysin tarkoitus on ollut selvittää nyrjähtä-neisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tämän lisäksi opinnäytetyössä on perehdytty näiden mu-siikkikappaleiden tekijöiden taustoihin, tarkoituksena saavuttaa jonkinnäköinen ymmärrys heidän ajattelustaan aiheeseen liittyen. Kerätyn aineiston pohjalta on tehty materiaalia rumpusetin soitonopetusta varten.
Data on kerätty analysoimalla kappaleiden digitaalista ääniaaltokuvaa Audacity ja Garage-band –ohjelmilla. Analyysissä on keskitytty pääosin rumpukompin fraseerauksen kolmi-muunteisuuteen. Kolmimuunteisuutta on selvitetty mittaamalla aaltokuvasta kahdeksas-osaparin ensimmäisen kahdeksasosan pituus ja jakamalla se sitten molempien kahdek-sasosien kokonaispituudella. Ekvalisoituja aaltokuvia on myös asetettu allekkain soittajien yhteissoiton arvioimisen mahdollistamiseksi.
Analysoiduissa kappaleissa nyrjähtänyt groove saatiin aikaiseksi asettamalla samaan komp-piin suoran ja kolmimuunteisuuden välimaastoon sijoittuvia kahdeksasosia ja normaalisti suorien kahdeksasosien yhteydessä kuultavia synkopoivia kolmimuunteisia kuudestoista-osia, jotka ovat usein rytmisesti löysästi soitettu. Näistä nyrjähtäneisyyden kannalta tär-keimmiksi huomattiin kompin neljäsosille (4/4 tahtilajissa) sijoittuvia iskuja edeltävät nuo-tit. Backbeat –iskujen edessä oleminen metronomin mukaiseen kohtaan verrattuna vaikutti myös nyrjähtäneisyyteen. Näiden löytöjen pohjalta on tehty opetusmateriaalia sekä Sibe-lius ja Garageband –ohjelmia, että Youtube –sivustoa hyödyntäen. Analysoitujen kappalei-den groovejen sisäistämisen kannalta tärkeimmäksi asiaksi osoittautui kappaleiden inten-siivinen kuuntelu.
Data on kerätty analysoimalla kappaleiden digitaalista ääniaaltokuvaa Audacity ja Garage-band –ohjelmilla. Analyysissä on keskitytty pääosin rumpukompin fraseerauksen kolmi-muunteisuuteen. Kolmimuunteisuutta on selvitetty mittaamalla aaltokuvasta kahdeksas-osaparin ensimmäisen kahdeksasosan pituus ja jakamalla se sitten molempien kahdek-sasosien kokonaispituudella. Ekvalisoituja aaltokuvia on myös asetettu allekkain soittajien yhteissoiton arvioimisen mahdollistamiseksi.
Analysoiduissa kappaleissa nyrjähtänyt groove saatiin aikaiseksi asettamalla samaan komp-piin suoran ja kolmimuunteisuuden välimaastoon sijoittuvia kahdeksasosia ja normaalisti suorien kahdeksasosien yhteydessä kuultavia synkopoivia kolmimuunteisia kuudestoista-osia, jotka ovat usein rytmisesti löysästi soitettu. Näistä nyrjähtäneisyyden kannalta tär-keimmiksi huomattiin kompin neljäsosille (4/4 tahtilajissa) sijoittuvia iskuja edeltävät nuo-tit. Backbeat –iskujen edessä oleminen metronomin mukaiseen kohtaan verrattuna vaikutti myös nyrjähtäneisyyteen. Näiden löytöjen pohjalta on tehty opetusmateriaalia sekä Sibe-lius ja Garageband –ohjelmia, että Youtube –sivustoa hyödyntäen. Analysoitujen kappalei-den groovejen sisäistämisen kannalta tärkeimmäksi asiaksi osoittautui kappaleiden inten-siivinen kuuntelu.