Mentorointi hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmänä
Keränen, Elina (2017)
Lataukset:
Keränen, Elina
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821840
Tiivistelmä
Tekijä(t): Keränen, Elina
Työn nimi: Mentorointi hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmänä
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja Yamk, Kliininen asiantuntija
Asiasanat: osaamisen kehittäminen, mentorointi, mentorointiohjelma, mentorointiprosessi
Opinnäytetyön avulla kehitettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (Kainuun sote) hoitohenkilökunnan osaamista kehittävä mentorointiohjelma. Kehittämistarpeen taustalla oli valtakunnallisen Sote uudistuksen ja Kainuun Soten Uusi Sairaalan tuomat muutokset organisaation toiminnassa ja henkilöstön sijoittumisessa. Kotoa kotiin -ajattelu ja asiakaslähtöisyys ovat hoitotyön keskiössä. Asiakkaiden palvelujen tarve, kehittyvät hoitoketjut ja -prosessit sekä joustava henkilöstön osaamisen hyödyntäminen määrittävät henkilöstön sijoittumista sekä osaamisen kehittämisen tarpeita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Kainuun Soten henkilökunnan osaamista kehittävä mentorointiohjelma. Tavoitteena oli kuvata hoitohenkilöstön osaamisen kehittämistä mentoroinnin avulla. Opinnäytetyön kehittämiskysymyksenä oli, miten hoitotyöntekijöiden osaamista voidaan kehittää mentoroinnin avulla?
Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus. Alussa kartoitettiin kyselyn avulla hoitotyöntekijöiden (n=32) mielipiteitä siitä, miten mentoroinnin avulla voidaan kehittää heidän osaamistaan. Tuloksena oli kuusi luokkaa: työyhteisöön sopeutuminen, ammatillisen kehittymisen tuki, luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, hyvinvoinnin lisääntyminen, menetelmän arvostaminen ja ohjaustarve. Lisäksi toimivia mentorointikäytäntöjä kartoitettiin vertailukehittämisen avulla, mikä toteutettiin Kuopion yliopistosairaalan rekrytointiyksikössä ja leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tulosten mukaan mentorointi on integroitava organisaationstrategiaan, hoitotyöntekijöitä tulee kuunnella mentoroinnin suunnittelu- ja pilotointivaiheessa, mentoroinnin toteutuksen, arvioinnin ja seurannan tulee olla systemaattista ja ennakkoon mietityt ratkaisut ylläpitävät mentorointia arjen muutoksissa. Lisäksi työntekijöille tulee varmistaa mentorointikoulutus ja mentorointisuhteelle pitää varata aikaa. Systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin olemassa olevaa tietoa siitä, kuinka mentoroinnilla voidaan kehittää hoitohenkilökunnan osaamista. Tulokset osoittivat, että osaamisen kehittymistä tukee menetelmän tunteminen mentorointiprosessissa tukemisen lähtökohtana, mentorointi itsesäätelyvalmiuksien kehittymisen tukena, mentorointi ammattispesifisten valmiuksien kehittymisen tukena ja mentorointi yleisten työelämävalmiuksien kehittymisen tukena.
Opinnäytetyössä kuvattiin Kainuun soten mentorointiohjelma. Mentorointi on suunniteltua henkilöstön ja organisaation tavoitteellista osaamisen kehittämistä. Mentorointi mahdollistaa hiljaisen tiedon säilymistä organisaation pääomana. Mentorointisuhteessa mentori jakaa kokemustaan vähemmän kokemusta omaavalle aktorille vastavuoroisessa vuorovaikutussuhteessa. Mentorointisuhteen etenemistä ohjaa organisaation kuvattu mentorointiprosessi ja mentoroinnin osapuolien määrittämät tavoitteet. Organisaation mentorointimateriaalina kuvattiin mentorointiprosessi, mentoroinnin työohje, mentorointisopimus ja -suunnitelma, toimijoiden osuus mentorointiprosessissa, Avuksi alkuun! -lomake sekä Pisteeksi päätökseen! -lomake. Mentoroinnin pilotointi käynnistyi halukkaiden mentorointiin osallistujien kartoituksella. Pilotointi etenee mentoroinnin markkinoinnilla ja mentorointikoulutuksella. Opinnäytetyö raportoitiin artikkeleina hyödyntäen hankekirjoittamista.
Työn nimi: Mentorointi hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmänä
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja Yamk, Kliininen asiantuntija
Asiasanat: osaamisen kehittäminen, mentorointi, mentorointiohjelma, mentorointiprosessi
Opinnäytetyön avulla kehitettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (Kainuun sote) hoitohenkilökunnan osaamista kehittävä mentorointiohjelma. Kehittämistarpeen taustalla oli valtakunnallisen Sote uudistuksen ja Kainuun Soten Uusi Sairaalan tuomat muutokset organisaation toiminnassa ja henkilöstön sijoittumisessa. Kotoa kotiin -ajattelu ja asiakaslähtöisyys ovat hoitotyön keskiössä. Asiakkaiden palvelujen tarve, kehittyvät hoitoketjut ja -prosessit sekä joustava henkilöstön osaamisen hyödyntäminen määrittävät henkilöstön sijoittumista sekä osaamisen kehittämisen tarpeita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Kainuun Soten henkilökunnan osaamista kehittävä mentorointiohjelma. Tavoitteena oli kuvata hoitohenkilöstön osaamisen kehittämistä mentoroinnin avulla. Opinnäytetyön kehittämiskysymyksenä oli, miten hoitotyöntekijöiden osaamista voidaan kehittää mentoroinnin avulla?
Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus. Alussa kartoitettiin kyselyn avulla hoitotyöntekijöiden (n=32) mielipiteitä siitä, miten mentoroinnin avulla voidaan kehittää heidän osaamistaan. Tuloksena oli kuusi luokkaa: työyhteisöön sopeutuminen, ammatillisen kehittymisen tuki, luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, hyvinvoinnin lisääntyminen, menetelmän arvostaminen ja ohjaustarve. Lisäksi toimivia mentorointikäytäntöjä kartoitettiin vertailukehittämisen avulla, mikä toteutettiin Kuopion yliopistosairaalan rekrytointiyksikössä ja leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tulosten mukaan mentorointi on integroitava organisaationstrategiaan, hoitotyöntekijöitä tulee kuunnella mentoroinnin suunnittelu- ja pilotointivaiheessa, mentoroinnin toteutuksen, arvioinnin ja seurannan tulee olla systemaattista ja ennakkoon mietityt ratkaisut ylläpitävät mentorointia arjen muutoksissa. Lisäksi työntekijöille tulee varmistaa mentorointikoulutus ja mentorointisuhteelle pitää varata aikaa. Systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin olemassa olevaa tietoa siitä, kuinka mentoroinnilla voidaan kehittää hoitohenkilökunnan osaamista. Tulokset osoittivat, että osaamisen kehittymistä tukee menetelmän tunteminen mentorointiprosessissa tukemisen lähtökohtana, mentorointi itsesäätelyvalmiuksien kehittymisen tukena, mentorointi ammattispesifisten valmiuksien kehittymisen tukena ja mentorointi yleisten työelämävalmiuksien kehittymisen tukena.
Opinnäytetyössä kuvattiin Kainuun soten mentorointiohjelma. Mentorointi on suunniteltua henkilöstön ja organisaation tavoitteellista osaamisen kehittämistä. Mentorointi mahdollistaa hiljaisen tiedon säilymistä organisaation pääomana. Mentorointisuhteessa mentori jakaa kokemustaan vähemmän kokemusta omaavalle aktorille vastavuoroisessa vuorovaikutussuhteessa. Mentorointisuhteen etenemistä ohjaa organisaation kuvattu mentorointiprosessi ja mentoroinnin osapuolien määrittämät tavoitteet. Organisaation mentorointimateriaalina kuvattiin mentorointiprosessi, mentoroinnin työohje, mentorointisopimus ja -suunnitelma, toimijoiden osuus mentorointiprosessissa, Avuksi alkuun! -lomake sekä Pisteeksi päätökseen! -lomake. Mentoroinnin pilotointi käynnistyi halukkaiden mentorointiin osallistujien kartoituksella. Pilotointi etenee mentoroinnin markkinoinnilla ja mentorointikoulutuksella. Opinnäytetyö raportoitiin artikkeleina hyödyntäen hankekirjoittamista.