"Jos se olis tyttö, niin siskoks tai jos se olis poika, niin veljeks" : PRIDE-valmennuksessa olevien perheiden biologisten lasten valmistautuminen sijaissisaruuteen
Muona, Minna; Hyvärinen, Ulla-Riikka (2010)
Muona, Minna
Hyvärinen, Ulla-Riikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005027425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005027425
Tiivistelmä
Hyvärinen Ulla-Riikka & Muona Minna. " JOS SE OIS TYTTÖ, NIIN SISKOKS TAI JOS
SE OIS POIKA, NIIN VELJEKS " PRIDE-valmennuksessa olevien perheiden
biologisten lasten valmistautuminen sijaissisaruuteen. Pieksämäki, kevät 2010, 36 s., 3
liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma,
sosionomi (AMK).
Tutkimustehtävänä oli selvittää PRIDE-valmennuksessa olevien perheiden biologisten
lasten valmistautumista sijaissisaruuteen. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiseksi lapset
kokivat lasten ryhmätyöskentelyn Näkymättömän Ninnin tarinan avulla sekä millaisia
kuvitelmia lapsilla oli sijaislapsesta sekä mahdollisesta sijaissisaruudesta.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten lapsia valmisteltiin tulevaan sijaissisaruuteen.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto koostui viidestä
lapsihaastattelusta. Haastatteluhetkellä lapset olivat iältään viidestä kahdeksaanvuotiaita
ja haastattelut suoritettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston
tueksi myös lasten vanhemmat haastateltiin. Haastattelut suoritettiin
puhelinhaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että lapsilla oli käsitys siitä, mitä tarkoittaa sijaislapsi ja
sijaissisaruus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että aiemmin tukiperheenä toimineiden
perheiden lapset suhtautuivat sijaislapsen tuloon negatiivisemmin kuin ne lapset, joilla
ei ollut kokemusta "vieraista" lapsista perheessään. Lasten ryhmätyöskentely koettiin
niin lasten kuin vanhempien mielestä positiiviseksi sekä tukea antavaksi.
Tutkimus osoitti, että biologisten lasten tukeminen ja valmistaminen sijaissisaruuteen
on tärkeää, ja että tällä hetkellä tämä tehtävä kuuluu lähes yksinomaan vanhemmille.
Kuitenkin Kuopiossa vanhempien PRIDE-valmennuksen yhteyteen järjestetyn lasten
ryhmän kehittäminen ja toiminnan jatkaminen olisi ensiarvoisen tärkeää alkavan
sijaissisaruussuhteen tukemiseksi.
SE OIS POIKA, NIIN VELJEKS " PRIDE-valmennuksessa olevien perheiden
biologisten lasten valmistautuminen sijaissisaruuteen. Pieksämäki, kevät 2010, 36 s., 3
liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma,
sosionomi (AMK).
Tutkimustehtävänä oli selvittää PRIDE-valmennuksessa olevien perheiden biologisten
lasten valmistautumista sijaissisaruuteen. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiseksi lapset
kokivat lasten ryhmätyöskentelyn Näkymättömän Ninnin tarinan avulla sekä millaisia
kuvitelmia lapsilla oli sijaislapsesta sekä mahdollisesta sijaissisaruudesta.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten lapsia valmisteltiin tulevaan sijaissisaruuteen.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto koostui viidestä
lapsihaastattelusta. Haastatteluhetkellä lapset olivat iältään viidestä kahdeksaanvuotiaita
ja haastattelut suoritettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston
tueksi myös lasten vanhemmat haastateltiin. Haastattelut suoritettiin
puhelinhaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että lapsilla oli käsitys siitä, mitä tarkoittaa sijaislapsi ja
sijaissisaruus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että aiemmin tukiperheenä toimineiden
perheiden lapset suhtautuivat sijaislapsen tuloon negatiivisemmin kuin ne lapset, joilla
ei ollut kokemusta "vieraista" lapsista perheessään. Lasten ryhmätyöskentely koettiin
niin lasten kuin vanhempien mielestä positiiviseksi sekä tukea antavaksi.
Tutkimus osoitti, että biologisten lasten tukeminen ja valmistaminen sijaissisaruuteen
on tärkeää, ja että tällä hetkellä tämä tehtävä kuuluu lähes yksinomaan vanhemmille.
Kuitenkin Kuopiossa vanhempien PRIDE-valmennuksen yhteyteen järjestetyn lasten
ryhmän kehittäminen ja toiminnan jatkaminen olisi ensiarvoisen tärkeää alkavan
sijaissisaruussuhteen tukemiseksi.