Päämääränä osallisuus : -näkemyksiä vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden edistämiseen palvelutuotannossa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan osallisuuden ilmiötä ja sen edistämisen mahdollisuuksia palvelutuotannossa vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten kanssa toimittaessa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa painotetaan yhdenvertaisen osallisuuden tärkeyttä. Osallisuutta korostetaan myös palvelutuotannon laatua tarkasteltaessa. Keskustelu siitä, mitä osallisuus vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten kohdalla on ja miten se palvelutuotannossa näkyy, on kuitenkin vasta alkamassa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitä tekoja tehden työryhmä voi edistää vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta. Rinnekoti-Säätiö on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista kehitysvammaalan palveluntuottajista. Opinnäytetyön aineisto kerättiin niistä Rinnekoti-Säätiön asumisen- ja kuntoutuksen sekä osallisuutta edistävien palvelujen yksiköistä, joiden palvelun piirissä oli vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä. Opinnäytetyössä osallisuus määriteltiin monimuotoiseksi, laaja-alaiseksi ja muuttuvaksi henkilön omaksi sisäiseksi kokemukseksi, jota voidaan tarkastella oman elämän, yhteisön ja yhteiskunnan ulottuvuuksista. Kehitysvammaisuuden ja vaikean kehitysvamman määrittelyn todettiin olevan vuosikymmenien aikana muotoutunut. Opinnäytetyössä vaikea kehitysvamma määriteltiin lääketieteellisesti diagnosoitavaksi vammaksi, johon liittyy yksilön, ympäristön ja tilanteen mukaisesti vaihtelevia toimintakyvyn rajoitteita. Aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiksi työhön valittiin laadullisia menetelmiä, jotka mahdollistivat vastaajien näkemysten esille tulon. Aineiston keräämiseen käytettiin eläytymismenetelmää. Vastaajien keskittyminen kirjoittamaan osallisuuteen liittyvän kehyskertomuksen mukaisesta tarinaa vaikutti jo itsessään vastaajan ajatteluun. Aineisto analysoitiin sisältölähtöisesti. Vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta katsottiin voitavan edistää palvelutuotannossa parhaiten oman elämän osallisuuden ulottuvuudella. Oman elämän, yhteisön ja yhteiskunnan osallisuuden ulottuvuuksien edistämisen kohdalla keskeiseksi ja yhdistäväksi muodostui palvelunkäyttäjän kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvä työ. Osallisuuden edistämisen palvelutuotannossa nähtiin myös olevan riippuvainen työyhteisön asenteista ja työskentelytavoista. Opinnäytetyön tulokset tuottivat ideoita vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden edistämiseen palvelutuotannon yksiköissä. Opinnäytetyön prosessi osoitti, että osallisuus on vielä käsitteenä osalle henkilöstöä tuntematon. Kehittämisen haasteena onkin tiedon levittäminen ja toimintatapojen muutoksen johtaminen kaikille palvelutuotannossa toimiville työntekijöille. Päämääränä on tavoitella jokaiselle henkilökohtaisesti mahdollisimman suurta osallisuutta.

The concept of inclusion and the possibilities of enhancing inclusion of the severely disabled in the production of services are studied in the thesis. The importance of equal inclusion is emphasized in social discussion and inclusion is examined when service quality is examined. But what is inclusion to severely disabled people and how does it affect the production of services? These questions have not been fully answered. This thesis aims at finding out how the employees of the Rinnekoti Foundation think that the inclusion of severely disabled people can be improved. The Rinnekoti Foundation is one of the largest and most versatile service providers for the disabled in Finland. The data was collected from those units of Rinnekoti Foundation that serve severely disabled people. In the thesis, inclusion is considered a versatile, extensive and changing personal experience that can be examined from the point of view of one’s own life, the organization or society. The definitions of disability and severe disability have been gradually forming during the past decades. In this thesis, severe disability is considered as medically diagnosed disability that includes performance limitations that vary according to person, environment and situation. Qualitative data collection and analysis methods were chosen to elicit the views of the respondents. The method of empathy-based stories was used in the data collection. Respondents focused on writing a story based on a frame story, where the inclusion related topic was present, which affected the thinking of the respondents. The data were analyzed emphasizing the content. It was considered that in the production of services, it is easiest to affect the inclusion that severely disabled experience through their personal life. Work relating to the service user’s communication and interaction was considered a relevant and integrative factor in enhancing inclusion in personal, organizational and social sectors. Promoting inclusion in the production of services was seen as dependent on the attitudes and methods in the work community. The results of this study produced new ideas on how to enhance the inclusion of the disabled in the service production units. The study process showed that the concept of inclusion is still unknown to part of the staff. Spreading knowledge to all employees and leading the change of procedures are challenges in development. The goal is to achieve the greatest possible inclusion for everyone personally.