KIINTOKALUSTETUOTANNON SIMULOINTI : Tapahtumapohjaisen diskreetin simuloinnin hyödyntäminen Lean ja Six sigma DMAIC -perusteisessa kehitystutkimuksessa
Valkola, Juho (2017)
Valkola, Juho
Centria-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801261695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801261695
Tiivistelmä
Toimeksiantoyrityksen kalustetuotantoprosessin vaihe, jossa valmiit kaapit lastataan rekkaan, ei ollut täysin hallinnassa ja se oli prosessin pullonkaula. Lastaustyövaiheesseen kuluva aika vaihteli paljon. Tämä johti siihen, että sitä edeltävän työvaiheen oli aika-ajoin keskeytettävä kaappien valmistaminen. Vasta kun lastausvaihe saa kaikki lastausta odottavat kaapit eteenpäin, sitä edeltävä työvaihe voi jatkaa kaappien valmistamista. Pullonkaula lastaustyövaiheessa hidastutti näin koko tuotantoa. Ratkaisuksi ongelmaan oli esitetty välivarastoinnin käyttöönottamista lastaustyövaiheen ja sitä edeltävän työvaiheen väliin. Välivarasto puskuroisi lastausvaiheen ajoittaisia tuotannon hidastuksia, jolloin sitä edeltävän työvaiheen ei tarvitsisi keskeyttää kaappien valmistusta.
Opinnäytetyön toimeksiantona oli selvittää kokeellisin menetelmin, miten esitetty välivarasto pitäisi mitoittaa, jotta siitä saatavat hyödyt suhteessa sen vaatimiin investointeihin olisivat mahdollisimman suuret. Välivaraston mitoittamiseksi täytyi selvittää, kuinka paljon kaappeja puskuriin optimaalisesti tulisi mahtua. Kustannusten minimoimiseksi kokeet tätä selvitystä varten oli tehtävä simulaation avulla. Toissijaisesti oli pohdittava parannuksia lastaustyövaiheeseen, jotta lastaukseen kuluvaa aikaa voisi vähentää ja siten myös puskurin kokoa pienentää.
Opinnäytetyöprojektin pohjana käytettiin Six Sigma-toimintamallin kehittämismenetelmää, missä sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen periaatteet yhtyvät. Simuloinnin vaatimukset kuitenkin korostivat määrällisen tutkimuksen menetelmiä, joten asioiden kuten mittaamisen ja tilastotieteiden rooli tässä työssä oli suuri. Työn tulos muodostui näillä tutkimusmenetelmillä hankitun tiedon ohjelmoinnista simulaatioon ja simulaatiota sekä sen tuloksia analysoimalla.
Opinnäytetyö toi toimeksiantajalle lisätietoa tutkitusta prosessista. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi luotettavia, sillä projektin suorituksessa ei huomioitu kokeellisen mallin verifioimis- ja validoimisvaatimuksia tarpeeksi tarkasti. Tutkimus päätyi siihen, että prosessista olisi kerättävä lisää tietoa ja että eri työvaiheiden vuorovaikutuksia tulisi huomioida paremmin. Sitten kokeen perustana olevat oletukset olisi tarkistettava ja suoritettava kokeet uudelleen hyödyntäen kerättyä lisätietoa.
Opinnäytetyön toimeksiantona oli selvittää kokeellisin menetelmin, miten esitetty välivarasto pitäisi mitoittaa, jotta siitä saatavat hyödyt suhteessa sen vaatimiin investointeihin olisivat mahdollisimman suuret. Välivaraston mitoittamiseksi täytyi selvittää, kuinka paljon kaappeja puskuriin optimaalisesti tulisi mahtua. Kustannusten minimoimiseksi kokeet tätä selvitystä varten oli tehtävä simulaation avulla. Toissijaisesti oli pohdittava parannuksia lastaustyövaiheeseen, jotta lastaukseen kuluvaa aikaa voisi vähentää ja siten myös puskurin kokoa pienentää.
Opinnäytetyöprojektin pohjana käytettiin Six Sigma-toimintamallin kehittämismenetelmää, missä sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen periaatteet yhtyvät. Simuloinnin vaatimukset kuitenkin korostivat määrällisen tutkimuksen menetelmiä, joten asioiden kuten mittaamisen ja tilastotieteiden rooli tässä työssä oli suuri. Työn tulos muodostui näillä tutkimusmenetelmillä hankitun tiedon ohjelmoinnista simulaatioon ja simulaatiota sekä sen tuloksia analysoimalla.
Opinnäytetyö toi toimeksiantajalle lisätietoa tutkitusta prosessista. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi luotettavia, sillä projektin suorituksessa ei huomioitu kokeellisen mallin verifioimis- ja validoimisvaatimuksia tarpeeksi tarkasti. Tutkimus päätyi siihen, että prosessista olisi kerättävä lisää tietoa ja että eri työvaiheiden vuorovaikutuksia tulisi huomioida paremmin. Sitten kokeen perustana olevat oletukset olisi tarkistettava ja suoritettava kokeet uudelleen hyödyntäen kerättyä lisätietoa.