Kasvuyrittäjyyden ekosysteemin toimivuuden arviointi ja mittaaminen : Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyyden ekosysteemi
Sorama, Kirsti; Joensuu-Salo, Sanna; Hakola, Jennika; Katajavirta, Marja (2018)
Sorama, Kirsti
Joensuu-Salo, Sanna
Hakola, Jennika
Katajavirta, Marja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-79-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-79-3
Tiivistelmä
Ekosysteemi kuvaa holistista lähestymistapaa, jossa korostuu yritystoimijoiden, resurssien tarjoajien ja näiden yhdistäjien yhteistyö. Lisäksi näkemys kattaa myös yleisen yrittäjyysympäristön. Ekosysteemi-lähestymistavassa pidetään tärkeänä myös erilaisten mittareiden kehittämistä. Mittarien avulla kyetään määrittämään ekosysteemin vahvuudet ja heikkoudet sekä lisäksi tunnistamaan erilaisten interventioiden vaikutuksia. Hyvällä mittaristolla mitataan niin ekosysteemin panoksia kuin sen toimivuuden tuloksiakin.
Tässä tutkimuksessa Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyyden ekosysteemiä arvioitiin ja mitattiin monilla menetelmillä. Ensimmäisenä haastateltiin ekosysteemin toimijoita ja pyrittiin heidän arvioidensa perusteella muodostamaan kuvaa ekosysteemin toimivuudesta. Seuraavaksi pyrittiin määrällisillä mittareilla mittamaan ekosysteemin toimivuutta. Lisäksi toimivuutta arvioitiin kyselyllä Grow Up -kasvuyrityskilpailuun osallistuneille yrityksille ja kyselyllä yritysten hallitustyöskentelystä.
Ekosysteemin toimijat arvioivat toimivuuden olevan suhteellisen hyvällä tasolla ja lisäksi he arvioivat sen kehittyneen positiivisesti. Kuitenkin määrällisillä mittareilla ekosysteemin toimivuus ei ole mitenkään erityisen hyvä. Esimerkiksi aloittaneiden yritysten määrä on ollut koko 2010-luvun laskeva, samoin nuorten alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrä. Kasvuyritysten määrässä maakunta oli hyvällä tasolla koko maan tilastoihin verrattuna, mutta määrä kääntyi laskuun vuoden 2014 jälkeen ja kahtena seuraavana vuonna jäätiin alle koko maan tasosta. Myös yritysten kansainvälistymistä kuvaava mittari, yritysten vienti, on maakunnassa todella alhaisella tasolla suhteessa vertailumaakuntiin. Muilla mittareilla toimivuuden voitiin todeta olevan suhteellisen hyvä. Lisäksi voidaan todeta, että toimiva hallitustyöskentely on yhteydessä yrityksen kasvuun.
Yritysten kehittymisen ja kasvun tukemiseen resurssit ovat rajallisia, eikä kaikkia yrityksiä voida huomioida. Tarvitaan kriteeristö voittajien poimintaan. Yritysten profilointi kasvumotivaation ja kasvumahdollisuuksien kautta auttaa ensikäden valinnassa. Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu kokoluokkien 5-9 ja 10-19 henkilöä työllistävät yritykset potentiaalisimmiksi kasvuyrityksiksi. Tämä kriteeri olisi seuraava valintakriteeri. Yritysten profilointi auttaa myös tunnistamaan tarvittava tuki – onko tarpeen puskurointi, silloittaminen vai edistäminen. Jokaisen ekosysteemin toimijan tulisi tunnistaa omista verkostoistaan tietyn profiilin yritykset ja sen jälkeen miettiä omia palvelujaan ko. yrityksille. Lisäksi tilitoimistojen rooli yrittäjän ensimmäisenä kontaktina tulisi kehittyä polun aluksi ekosysteemin sisälle.
Tässä tutkimuksessa Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyyden ekosysteemiä arvioitiin ja mitattiin monilla menetelmillä. Ensimmäisenä haastateltiin ekosysteemin toimijoita ja pyrittiin heidän arvioidensa perusteella muodostamaan kuvaa ekosysteemin toimivuudesta. Seuraavaksi pyrittiin määrällisillä mittareilla mittamaan ekosysteemin toimivuutta. Lisäksi toimivuutta arvioitiin kyselyllä Grow Up -kasvuyrityskilpailuun osallistuneille yrityksille ja kyselyllä yritysten hallitustyöskentelystä.
Ekosysteemin toimijat arvioivat toimivuuden olevan suhteellisen hyvällä tasolla ja lisäksi he arvioivat sen kehittyneen positiivisesti. Kuitenkin määrällisillä mittareilla ekosysteemin toimivuus ei ole mitenkään erityisen hyvä. Esimerkiksi aloittaneiden yritysten määrä on ollut koko 2010-luvun laskeva, samoin nuorten alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrä. Kasvuyritysten määrässä maakunta oli hyvällä tasolla koko maan tilastoihin verrattuna, mutta määrä kääntyi laskuun vuoden 2014 jälkeen ja kahtena seuraavana vuonna jäätiin alle koko maan tasosta. Myös yritysten kansainvälistymistä kuvaava mittari, yritysten vienti, on maakunnassa todella alhaisella tasolla suhteessa vertailumaakuntiin. Muilla mittareilla toimivuuden voitiin todeta olevan suhteellisen hyvä. Lisäksi voidaan todeta, että toimiva hallitustyöskentely on yhteydessä yrityksen kasvuun.
Yritysten kehittymisen ja kasvun tukemiseen resurssit ovat rajallisia, eikä kaikkia yrityksiä voida huomioida. Tarvitaan kriteeristö voittajien poimintaan. Yritysten profilointi kasvumotivaation ja kasvumahdollisuuksien kautta auttaa ensikäden valinnassa. Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu kokoluokkien 5-9 ja 10-19 henkilöä työllistävät yritykset potentiaalisimmiksi kasvuyrityksiksi. Tämä kriteeri olisi seuraava valintakriteeri. Yritysten profilointi auttaa myös tunnistamaan tarvittava tuki – onko tarpeen puskurointi, silloittaminen vai edistäminen. Jokaisen ekosysteemin toimijan tulisi tunnistaa omista verkostoistaan tietyn profiilin yritykset ja sen jälkeen miettiä omia palvelujaan ko. yrityksille. Lisäksi tilitoimistojen rooli yrittäjän ensimmäisenä kontaktina tulisi kehittyä polun aluksi ekosysteemin sisälle.