Tietomallipohjaisen toiminnan vaikutus paperitulosteisiin infrahankkeissa
Hasko, Jutta (2018)
Hasko, Jutta
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802282874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802282874
Tiivistelmä
Infra-alalla on käynnissä siirtyminen perinteisestä dokumenttipohjaisesta suunnittelusta kohti tietomallinnusta. Tietomallinnus on tiedonhallintaa, joka parantaa tiedon siirtoa hankkeen eri vaiheissa, ja mallien avulla pystytään hallinnoimaan hankkeen koko elinkaarta. Riski tiedon häviämiseen on pieni. Siihen sisältyy eri osien ominaisuustiedot, ja näin infran omaisuudenhallinta helpottuu. Tietomallinnuksesta on saatavilla eri toimijoille paljon hyötyjä, kuten kustannus- ja aikasäästöjä sekä parempaa laatua.
Opinnäytetyö pohjautuu Intoke-hankkeelle tehtyyn kehittämistehtävään. Siihen valittiin tutkittavaksi Varsinais-Suomen tietomallipohjaisesti toimivia infra-alan tilaajia, suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Kehittämistehtävä tehtiin laadullisena tutkimuksena kyselyhaastattelun avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, hyödynnetäänkö Varsinais-Suomen infra-alan mallipohjaisissa hankkeissa mallipohjaista aineistoa ja käytetäänkö vielä perinteisiä paperitulosteita.
Opinnäytetyössä selvisi, että Varsinais-Suomessa isoimmat tilaajat ovat siirtyneet mallipohjaiseen toimintatapaan infrahankkeissa. Pienemmät tilaajat tilaavat vielä perinteisesti dokumenttipohjaisia suunnitelmia ja uuteen toimintatapaan on vaikea siirtyä. Suunnittelutoimistot ovat alkaneet suunnitella mallipohjaisesti, vaikka tilaajat eivät sitä edellytä. Ne ovat hankkineet osaamista, laitteita ja ohjelmistoja. Myös rakentajat ovat hankkineet koneohjausjärjestelmiä työmaalla käytettäviin työkoneisiin. Hankkeen aikana aineistoa käytetään eri muodoissa, ja selkeää toimintatapaa ei ole. Mallipohjaista aineistoa hyödynnetään parhaiten suunnitelmien tarkistuksessa, laadunvarmistuksessa ja rakentamisessa. Paperitulosteita tarvitaan vielä eri hanke- ja työvaiheissa ja niitä voidaan käyttää myös mallipohjaisen aineiston rinnalla. Isoilla yrityksillä oli eniten kokemusta mallipohjaisista hankkeista, ja ne myös hyödyntävät laadittuja malleja parhaiten.
Varsinais-Suomessa on toteutettu mallipohjaisia hankkeita kohtalaisen vähän ja tästä johtuen vakiintuneita toimintatapoja ei ole. Jotta toimintatavat saataisiin yhtenäisiksi, on tärkeää jatkaa tietomalliosaamisen koulutusta, luoda verkostoja ja tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Opinnäytetyö pohjautuu Intoke-hankkeelle tehtyyn kehittämistehtävään. Siihen valittiin tutkittavaksi Varsinais-Suomen tietomallipohjaisesti toimivia infra-alan tilaajia, suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Kehittämistehtävä tehtiin laadullisena tutkimuksena kyselyhaastattelun avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, hyödynnetäänkö Varsinais-Suomen infra-alan mallipohjaisissa hankkeissa mallipohjaista aineistoa ja käytetäänkö vielä perinteisiä paperitulosteita.
Opinnäytetyössä selvisi, että Varsinais-Suomessa isoimmat tilaajat ovat siirtyneet mallipohjaiseen toimintatapaan infrahankkeissa. Pienemmät tilaajat tilaavat vielä perinteisesti dokumenttipohjaisia suunnitelmia ja uuteen toimintatapaan on vaikea siirtyä. Suunnittelutoimistot ovat alkaneet suunnitella mallipohjaisesti, vaikka tilaajat eivät sitä edellytä. Ne ovat hankkineet osaamista, laitteita ja ohjelmistoja. Myös rakentajat ovat hankkineet koneohjausjärjestelmiä työmaalla käytettäviin työkoneisiin. Hankkeen aikana aineistoa käytetään eri muodoissa, ja selkeää toimintatapaa ei ole. Mallipohjaista aineistoa hyödynnetään parhaiten suunnitelmien tarkistuksessa, laadunvarmistuksessa ja rakentamisessa. Paperitulosteita tarvitaan vielä eri hanke- ja työvaiheissa ja niitä voidaan käyttää myös mallipohjaisen aineiston rinnalla. Isoilla yrityksillä oli eniten kokemusta mallipohjaisista hankkeista, ja ne myös hyödyntävät laadittuja malleja parhaiten.
Varsinais-Suomessa on toteutettu mallipohjaisia hankkeita kohtalaisen vähän ja tästä johtuen vakiintuneita toimintatapoja ei ole. Jotta toimintatavat saataisiin yhtenäisiksi, on tärkeää jatkaa tietomalliosaamisen koulutusta, luoda verkostoja ja tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.