Vammaisten tyttöjen liikunnan harrastamisen mahdollistajat ja esteet
Wahrman, Mia (2018)
Wahrman, Mia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803223695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803223695
Tiivistelmä
Vammaiset tytöt harrastavat liikuntaa vähemmän kuin vammaiset pojat ja vammattomat ikätoverinsa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät mahdollistavat tai estävät vammaisten tyttöjen liikunnan harrastamisen, ja millaisena vammaiset tytöt kokevat omat mahdollisuutensa harrastaa liikuntaa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella, millaisia representaatioita urheilujulkaisujen kuvat rakentavat vammaisista naisurheilijoista ja -liikkujista, ja millaisia tulkintoja vammaiset tytöt tekevät urheilujulkaisujen tavoista kuvata vammaisia urheilijoita. Työn tarkoituksena oli tuottaa ymmärrystä vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja tätä kautta edistää vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumista. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen ja naisvammaisurheilijoiden sekä -liikkujien kuvia tarkastelevan semioottisen kuva-analyysin avulla. Teemahaastatteluihin osallistui kolme toimintakyvyltään erilaista yli 14 -vuotiasta vammaista tyttöä. Kuva-analyysin aineisto koostui seitsemästä Helsingin Sanomien, Vammaisurheilu & -liikunta - lehden ja Iltalehden julkaisemista naisvammaisurheilijoiden ja -liikkujien kuvista sekä yhdestä vammattoman naisurheilijan kuvasta. Kuvat analysoitiin soveltamalla visuaalista semiotiikkaa. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä sekä induktiivista että deduktiivista sisällönanalyysiä. Deduktiivisessa sisällönanalyysissä analyysirunko muodostui opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimivasta Physical Activity for people with a Disability (PAD) -mallista, joka yhdistää Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen -luokituksen (ICF) ja ASE (attitude, social influence, self-efficacy) -mallin, jossa määritellään yksilön liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä jäsennettiin PAD -mallin avulla.
Vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttaa moni yksilö- ja ympäristötekijä. Useimmat liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä voivat olla sekä liikuntaan osallistumisen mahdollistajia että estäjiä riippuen kontekstista, muiden tekijöiden vaikutuksesta ja yksilöllisistä mieltymyksistä. Vammaiset tytöt kokivat omat liikuntamahdollisuutensa joko hyviksi tai kohtalaisiksi. Vammaisten tyttöjen tulkinnat urheilujulkaisujen vammaisurheilijoiden representaatioista toivat esiin useita teemoja, jotka voivat vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Muun muassa vammaisurheilijan stereotyyppisten mediarepresentaatioiden ei koettu innostavan liikuntaan osallistumiseen kun taas vammaisurheilijan urheilusuoritusta ja saavutuksia korostavien mediarepresentaatioiden sekä vammaisliikkujien mediarepresentaatioiden koettiin kannustavan liikuntaan osallistumiseen. Yleisesti median tulkittiin lisäävän ulkonäköpaineita ja omaan ulkonäköön suhtautumisen koettiin vaikuttavan liikuntaan osallistumiseen.
Ymmärrys vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä auttaa terveydenhuolto- ja liikuntasektorin ammattilaisia edistämään vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumista. Jatkossa tulisi selvittää liikuntaa harrastamattomien vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja pohtia keinoja, miten tietoa vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä voidaan hyödyntää käytännössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen ja naisvammaisurheilijoiden sekä -liikkujien kuvia tarkastelevan semioottisen kuva-analyysin avulla. Teemahaastatteluihin osallistui kolme toimintakyvyltään erilaista yli 14 -vuotiasta vammaista tyttöä. Kuva-analyysin aineisto koostui seitsemästä Helsingin Sanomien, Vammaisurheilu & -liikunta - lehden ja Iltalehden julkaisemista naisvammaisurheilijoiden ja -liikkujien kuvista sekä yhdestä vammattoman naisurheilijan kuvasta. Kuvat analysoitiin soveltamalla visuaalista semiotiikkaa. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä sekä induktiivista että deduktiivista sisällönanalyysiä. Deduktiivisessa sisällönanalyysissä analyysirunko muodostui opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimivasta Physical Activity for people with a Disability (PAD) -mallista, joka yhdistää Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen -luokituksen (ICF) ja ASE (attitude, social influence, self-efficacy) -mallin, jossa määritellään yksilön liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä jäsennettiin PAD -mallin avulla.
Vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttaa moni yksilö- ja ympäristötekijä. Useimmat liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä voivat olla sekä liikuntaan osallistumisen mahdollistajia että estäjiä riippuen kontekstista, muiden tekijöiden vaikutuksesta ja yksilöllisistä mieltymyksistä. Vammaiset tytöt kokivat omat liikuntamahdollisuutensa joko hyviksi tai kohtalaisiksi. Vammaisten tyttöjen tulkinnat urheilujulkaisujen vammaisurheilijoiden representaatioista toivat esiin useita teemoja, jotka voivat vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Muun muassa vammaisurheilijan stereotyyppisten mediarepresentaatioiden ei koettu innostavan liikuntaan osallistumiseen kun taas vammaisurheilijan urheilusuoritusta ja saavutuksia korostavien mediarepresentaatioiden sekä vammaisliikkujien mediarepresentaatioiden koettiin kannustavan liikuntaan osallistumiseen. Yleisesti median tulkittiin lisäävän ulkonäköpaineita ja omaan ulkonäköön suhtautumisen koettiin vaikuttavan liikuntaan osallistumiseen.
Ymmärrys vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä auttaa terveydenhuolto- ja liikuntasektorin ammattilaisia edistämään vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumista. Jatkossa tulisi selvittää liikuntaa harrastamattomien vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja pohtia keinoja, miten tietoa vammaisten tyttöjen liikuntaan osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä voidaan hyödyntää käytännössä.