5. luokkalaisten kokemuksia viestinnästä sosiaalisessa mediassa ja toimintaideoita kiusaamiseen puuttumiseksi
Nurmela, Linda; Vehviläinen, Oona (2018)
Nurmela, Linda
Vehviläinen, Oona
Lahden ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804054176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804054176
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Möysän ja Kirkonkylän koulujen viidennen luokan oppilaiden kokemuksia viestinnästä sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haastattelemalla, mitä oppilaat sosiaalisessa mediassa viestivät, minkälaisissa viestintäpalveluiden ryhmissä he ovat mukana ja miten ryhmät muodostuvat. Tavoitteena oli kehittää toimintaideoita sosiaalisen median viestintäpalveluiden kautta tapahtuvaan kiusaamiseen puuttumiseksi oppilaiden näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyössä esiintyy oppilaiden kokemuksia liittyen viestinnän sävyeroihin ja epäasialliseen viestintään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää koululaisten sosiaalisten suhteiden muodostumista ja vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa Lahden kaupungin hyvinvointiryhmän kehittämistyön tueksi.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu tapahtui teemahaastattelun avulla. Haastatteluiden teemat ja teemoihin liittyvät kysymykset oli mietitty etukäteen, mutta haastattelutilanteessa kysymysten järjestystä oli mahdollista muuttaa. Kokonaisuus muodostui kolmesta teemasta, joiden alla oli yhteensä 11 kysymystä ja yksi Case-työskentely. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, jolloin kummastakin luokasta muodostettiin neljä ryhmää. Tutkimukseen osallistui yhteensä 41 oppilasta, 18 Kirkonkylän koulusta ja 23 Möysän koulusta. Haastattelut litteroitiin ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat käyttävät sosiaalisen median viestintäpalveluista eniten WhatsAppia. Ryhmien muodostumisessa ei ollut selkeää tapaa, mutta niitä muodostetaan huvikseen tai tietyn tarkoituksen mukaan. Viestien sisältö koostuu kuvista, teksteistä ja videoista. Oppilaiden kokemuksien perusteella nettikiusaamista esiintyy vähän, mutta väärinymmärryksiä sen sijaan enemmän. Kiusaamistilanteissa eniten luotetaan opettajaan ja omiin vanhempiin, oppilaat nostivat esiin myös poliisin roolin. Opinnäytetyön tulokset ovat Lahden kaupungin itäisen palvelualueen hyvinvointiryhmän ja koulujen opettajien hyödynnettävissä.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu tapahtui teemahaastattelun avulla. Haastatteluiden teemat ja teemoihin liittyvät kysymykset oli mietitty etukäteen, mutta haastattelutilanteessa kysymysten järjestystä oli mahdollista muuttaa. Kokonaisuus muodostui kolmesta teemasta, joiden alla oli yhteensä 11 kysymystä ja yksi Case-työskentely. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, jolloin kummastakin luokasta muodostettiin neljä ryhmää. Tutkimukseen osallistui yhteensä 41 oppilasta, 18 Kirkonkylän koulusta ja 23 Möysän koulusta. Haastattelut litteroitiin ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat käyttävät sosiaalisen median viestintäpalveluista eniten WhatsAppia. Ryhmien muodostumisessa ei ollut selkeää tapaa, mutta niitä muodostetaan huvikseen tai tietyn tarkoituksen mukaan. Viestien sisältö koostuu kuvista, teksteistä ja videoista. Oppilaiden kokemuksien perusteella nettikiusaamista esiintyy vähän, mutta väärinymmärryksiä sen sijaan enemmän. Kiusaamistilanteissa eniten luotetaan opettajaan ja omiin vanhempiin, oppilaat nostivat esiin myös poliisin roolin. Opinnäytetyön tulokset ovat Lahden kaupungin itäisen palvelualueen hyvinvointiryhmän ja koulujen opettajien hyödynnettävissä.