Työyhteisöviestintä : viestinnän vaikutuksia työyhteisöön suun terveydenhuollon henkilökunnan näkökulmasta
Palsanen, Tanja (2018)
Palsanen, Tanja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034049
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa ja kuvata suun terveydenhuollon henkilökunnan viestintäkokemusta. Toimivan työyhteisön yksi perusedellytys on toimiva viestintä, joka voi tapahtua monella tavalla ja se voi olla niin sanottua sisäistä tai ulkoista viestintää. Tämän opinnäytetyön avulla halusin lisätä ymmärrystä suun terveydenhuollon työntekijöiden viestintäkokemuksista sisäisen viestinnän saralla sekä tuottaa tietoa sen kehittämismahdollisuuksista. Tavoitteena oli saada kehitettyä viestintää ja sen myötä parantaa työilmapiiriä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin kevään 2017 aikana teemahaastatteluilla Lohjan kaupungin suun terveydenhuollon työntekijöiltä. Haastattelin opinnäytetyötäni varten Lohjan kaupungin suun terveydenhuollon hammashoitajia, suuhygienistejä ja hammaslääkäreitä. Näin sain ammattiryhmistä riippumatonta tietoa työntekijöiden kokemuksista. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä. Viestintäkokemukseen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat viestinnän haasteet, viestintäkeinot, kokemukset viestinnästä, viestinnän vaikutukset työyhteisölle.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan edistettäessä työyhteisön sisäistä viestintää, tulee käytössä olevia viestintäkeinoja sekä yhtenäistää että kiinnittää huomiota käytössä olevien viestintäkanavien määrään. Lisäksi työyhteisössä tulee olla nimettynä henkilö, joka on vies-tinnästä vastuussa ja pitää huolen, että esimerkiksi käytössä on riittävät resurssit viestintään. Viestintävastuu pitäisi tiedonantajien näkemyksen mukaan olla työyhteisön esimiehellä. Työyhteisön jäsenet pitivät tärkeänä saada keskustella asioista enemmän kasvotusten ja erilaisten tapaamisten tärkeyttä korostettiin useassa haastattelutilanteessa. Keskustelujen sekä yhteisten tapaamisten lisääminen työyhteisön jäsenten kesken koettiin tärkeäksi asiaksi työviihtyvyyden kannalta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että tiedonantajat olivat tyytyväisiä työntekijöiden väliseen keskinäiseen viestintään, mutta kehitettävää löytyi etenkin esimiesten ja työntekijöiden välisen viestinnän saralla. Tulosten perusteella voidaan myös todeta työilmapiirin vaikuttavan tiedonkulkuun ja toisaalta tiedonkulun vaikuttavan työilmapiiriin.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin kevään 2017 aikana teemahaastatteluilla Lohjan kaupungin suun terveydenhuollon työntekijöiltä. Haastattelin opinnäytetyötäni varten Lohjan kaupungin suun terveydenhuollon hammashoitajia, suuhygienistejä ja hammaslääkäreitä. Näin sain ammattiryhmistä riippumatonta tietoa työntekijöiden kokemuksista. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä. Viestintäkokemukseen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat viestinnän haasteet, viestintäkeinot, kokemukset viestinnästä, viestinnän vaikutukset työyhteisölle.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan edistettäessä työyhteisön sisäistä viestintää, tulee käytössä olevia viestintäkeinoja sekä yhtenäistää että kiinnittää huomiota käytössä olevien viestintäkanavien määrään. Lisäksi työyhteisössä tulee olla nimettynä henkilö, joka on vies-tinnästä vastuussa ja pitää huolen, että esimerkiksi käytössä on riittävät resurssit viestintään. Viestintävastuu pitäisi tiedonantajien näkemyksen mukaan olla työyhteisön esimiehellä. Työyhteisön jäsenet pitivät tärkeänä saada keskustella asioista enemmän kasvotusten ja erilaisten tapaamisten tärkeyttä korostettiin useassa haastattelutilanteessa. Keskustelujen sekä yhteisten tapaamisten lisääminen työyhteisön jäsenten kesken koettiin tärkeäksi asiaksi työviihtyvyyden kannalta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että tiedonantajat olivat tyytyväisiä työntekijöiden väliseen keskinäiseen viestintään, mutta kehitettävää löytyi etenkin esimiesten ja työntekijöiden välisen viestinnän saralla. Tulosten perusteella voidaan myös todeta työilmapiirin vaikuttavan tiedonkulkuun ja toisaalta tiedonkulun vaikuttavan työilmapiiriin.