"Oli päiviä, jolloin sohva ei vaan irronnut selästä." : Nuoren lesken toimintakyky työssä ja työkyvyn tuki

Abstract

Suomessa kuolee vuosittain noin 9000 työikäistä henkilöä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat arjessaan surevia ihmisiä säännöllisesti ja tarvitsevat työssään tietoa tukeakseen heitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää leskien parissa työskentelevien ja työnantajien ymmärrystä puolison kuoleman yhteydestä lesken työkykyyn. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomen nuoret lesket ry:lle asiantuntija- ja vaikuttamistyön tueksi.

Tutkimuksessa kartoitettiin puolison kuoleman jälkeisten muutosten yhteyttä lesken työkykyyn, lesken saamia työpaikan tarjoamia tukitoimia sekä sitä, millaista tukea lesket olisivat toivoneet työpaikan tarjoavan. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin Suomen nuoret lesket ry:n jäsenistölle. Kyselyyn vastasi 105 alle kymmenen vuotta sitten puolisonsa menettänyttä työikäistä leskeä. Kysely muodostettiin strukturoiduista, avoimista sekä Likert-asteikollisista kysymyksistä. Aineiston analysointiin käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia analysointimenetelmiä.

Tuloksista ilmeni puolison kuoleman olevan heikentävästi yhteydessä lesken toimintakyvyn eri osa-alueisiin työssä. Eniten lesket kuvasivat muutoksia kognitiivisessa toimintakyvyssä ja arjen toiminnoista suoriutumisessa, joilla koettiin olevan yhteyttä työkykyyn. Valtaosa leskistä sai tukea työaikajärjestelyistä, sosiaalisesta tuesta työyhteisössä, työterveyshuollosta ja esimieheltä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä leskeksi jäämisen olevan kokonaisvaltainen elämänmuutos, joka näkyy työn lisäksi muillakin elämän osa-alueilla. Työkykyyn kohdistetun tuen todettiin olevan arvokasta leskien kokemusten perusteella, mutta hyötyä oli myös muihin elämänalueisiin kohdistetuista tukitoimista.

In Finland, approximately 9000 persons in working age die annually. Social and health care professionals meet grieving persons regularly, and they need information to support them. The purpose of the study was to deepen the understanding of the people who work with mourning clients about how the death of a spouse was related to widows or widowers’ work ability. The aim of the study was to generate information for the Suomen nuoret lesket [Finland’s Young Widow(er)s] association in order to support their expert and trusteeship services.

The study examined the connection between the changes after a spouse's death and the widow(er)’s work ability. Moreover, the focus was on support from the workplace and on what kind of support the widowed persons would have needed. The study was implemented as a survey, and it was sent to the membership of the Young Widow(er)s’ Association. 105 working-aged respondents, who had lost their spouses less than ten years ago, answered the survey. The survey consisted of structured, open and Likert-scaled questions. In the analysis, both quantitative and qualitative analysis methods were used.

According to the results, the death of a spouse had a detrimental effect on the different areas of functional performance at work. The respondents mostly reported about changes in cognitive performance and managing in the activities of daily life. Most of them had received support for their job from working time arrangements, social support from the work community, occupational health care and from their superiors. Based on the results, it could be concluded that the death of a spouse was a comprehensive change of life which was visible in every area of life including work. Based on respondents’ experiences, the support of work ability was found valuable, but also support focused on other areas of life was found useful.