Siementimotein korjuutapavertailu
Halme, Hannu-Pekka (2010)
Halme, Hannu-Pekka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179481
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko kannattavaa niittää siementimotei karholle vai puida kasvusto suoraan pystystä, ja onko niitolla vaikutuksia sadon laatuun ja määrään. Työn tilaaja on artjärveläinen siementimotein tuottaja Janne Berg. Aihe on Suomessa vielä uusi, joten lähdeaineistoa ei juuri ole. Karholle niitto on yleistä esimerkiksi Kanadassa, josta menetelmä on hiljalleen alkanut rantautua Suomeen. Suomen olosuhteet ovat samansuuntaiset kuin Kanadassa, jossa aihetta on myös tutkittu. Tutkimus suoritettiin kesällä 2009 Artjärvellä, lähes suotuisissa sääoloissa, eli tutkimuksen aikana ei satanut vettä.
Koetulokset ovat sen suuntaisia, että karholle niitto on kannattavaa ja satotasot ovat korkeampia kuin pystypuinnissa. Tällä tavoin korjuuta pystytään aikaistamaan etenkin suurilla pinta-aloilla, kasvustojen valmistuessa kuitenkin samaan aikaan. Etuna on, että työhuippu tasaantuu töiden alkaessa aikaisemmin.
Kuitenkin on syytä muistaa, että aineistona käytössäni on vain yhden vuoden materiaali, jolloin tuloksia analysoidessa on hyvä pitää pää kylmänä. Jos aineistoa olisi viideltä vuodelta, tulosten tarkkuus olisi parempi.
Johtopäätöksenä sanoisin, että korjuumenetelmä on mielenkiintoinen valinta siementuotannon ammattilaisille, jotka haluavat varmistaa hyvän ja laadukkaan satotason silloin kun säät korjuuta varten ovat epäsuotuisat
Koetulokset ovat sen suuntaisia, että karholle niitto on kannattavaa ja satotasot ovat korkeampia kuin pystypuinnissa. Tällä tavoin korjuuta pystytään aikaistamaan etenkin suurilla pinta-aloilla, kasvustojen valmistuessa kuitenkin samaan aikaan. Etuna on, että työhuippu tasaantuu töiden alkaessa aikaisemmin.
Kuitenkin on syytä muistaa, että aineistona käytössäni on vain yhden vuoden materiaali, jolloin tuloksia analysoidessa on hyvä pitää pää kylmänä. Jos aineistoa olisi viideltä vuodelta, tulosten tarkkuus olisi parempi.
Johtopäätöksenä sanoisin, että korjuumenetelmä on mielenkiintoinen valinta siementuotannon ammattilaisille, jotka haluavat varmistaa hyvän ja laadukkaan satotason silloin kun säät korjuuta varten ovat epäsuotuisat