Sisäilmasta sairastuneen arvokas arki
Lappalainen, Anni; Lehtonen, Riikka; Maunuksela, Anni (2018)
Lappalainen, Anni
Lehtonen, Riikka
Maunuksela, Anni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036383
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sisäilmasairauden vaikutuksia työ- ja opiskeluikäisten sairastuneiden arkeen. Tavoitteena oli tarkastella sisäilmasairauden vaikutuksia arkielämään kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallin (CMOP-E) jokaisella osa-alueella. Lisäksi selvitettiin sairastuneiden tuen tarvetta ja sen saamista sosiaali- ja terveyspalveluilta. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Homepakolaiset ry.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimustapana menetelmätriangulaatiota eli sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselylomakkeella. Ensin tehtiin teemahaastattelut kolmelle sisäilmasta sairastuneelle henkilölle. Haastatteluiden perusteella laadittiin kysely, jonka vastaajamäärä oli 101 henkilöä. Haastattelujen teemat ja kyselyn kysymykset laadittiin kanadalaiseen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malliin perustuen. Kyseistä mallia käytettiin myös tulosten analysoinnissa ja raportoinnissa.
Kerätystä aineistosta käy ilmi sisäilmasairauden vaikuttavan kokonaisvaltaisesti arkielämän kaikilla osa-alueilla. Aineistossa mikään yksittäinen osa-alue ei korostunut tai saanut vähemmän huomiota kuin toiset. Lisäksi aineistosta havaittiin sisäilmasairauden korkeamman vakavuusasteen lisäävän entisestään vaikeuksia osallistua arkielämän toimintoihin. Aineistossa korostui vastaajien tyytymättömyys sosiaali- ja terveyspalveluilta saatuun apuun ja tukeen.
Opinnäytetyö antaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta sisäilmasairaudelle ilmiönä. Ymmärrys sairaudesta lisää valmiuksia kohdata sisäilmasairas ja hänen arkensa. Aineiston perusteella voidaan todeta, että toimintaterapeuttien ammattitaidolla olisi kysyntää myös sisäilmasairaiden kanssa työskentelyyn. Lisää tietoa kuitenkin tarvitaan sekä sisäilmasairaudesta yleensä että toimintaterapian mahdollisuuksista sairastuneiden parissa.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimustapana menetelmätriangulaatiota eli sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselylomakkeella. Ensin tehtiin teemahaastattelut kolmelle sisäilmasta sairastuneelle henkilölle. Haastatteluiden perusteella laadittiin kysely, jonka vastaajamäärä oli 101 henkilöä. Haastattelujen teemat ja kyselyn kysymykset laadittiin kanadalaiseen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malliin perustuen. Kyseistä mallia käytettiin myös tulosten analysoinnissa ja raportoinnissa.
Kerätystä aineistosta käy ilmi sisäilmasairauden vaikuttavan kokonaisvaltaisesti arkielämän kaikilla osa-alueilla. Aineistossa mikään yksittäinen osa-alue ei korostunut tai saanut vähemmän huomiota kuin toiset. Lisäksi aineistosta havaittiin sisäilmasairauden korkeamman vakavuusasteen lisäävän entisestään vaikeuksia osallistua arkielämän toimintoihin. Aineistossa korostui vastaajien tyytymättömyys sosiaali- ja terveyspalveluilta saatuun apuun ja tukeen.
Opinnäytetyö antaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta sisäilmasairaudelle ilmiönä. Ymmärrys sairaudesta lisää valmiuksia kohdata sisäilmasairas ja hänen arkensa. Aineiston perusteella voidaan todeta, että toimintaterapeuttien ammattitaidolla olisi kysyntää myös sisäilmasairaiden kanssa työskentelyyn. Lisää tietoa kuitenkin tarvitaan sekä sisäilmasairaudesta yleensä että toimintaterapian mahdollisuuksista sairastuneiden parissa.