Päihdekuntoutujien kokemuksia päihdepalveluista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajan, Kuntoutusyksikkö MiunElämä Oy:n, toimintaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toistuvasti palveluihin hakeutuvien päihdekuntoutujien kokemuksia ja ajatuksia päihdepalveluista. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla kuutta pohjoiskarjalaista henkilöä, jotka ovat olleet toistuvasti päihdepalveluiden asiakkaina ja ovat lopettaneet päihteiden käytön vähintään kolme kuukautta ennen haastatteluja. Aineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.

Tulosten mukaan päihdekuntoutujan oma motivaatio on merkittävin lähtökohta onnistuneelle kuntoutumiselle ja toisaalta haastateltavat vieroksuivat mielialalääkkeiden tarjoamista ratkaisuna päihdesairauden hoidossa. Suurin osa haastateltavista koki vertaisryhmien tuen ratkaisevaksi osaksi kuntoutumistaan ja toivoi päihdetyöntekijöiltä ryhmiin aktiivista ohjausta. Lisäksi laitoskuntoutuksen jälkeisen vaiheen tuki koettiin oleelliseksi retkahduksen estämiseksi. Haastateltavat näkivät monia kehittämistarpeita palveluissa, kuten palveluiden ja kuntoutujan tarpeen kohtaaminen.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää päihdekuntoutujien kuntoutuspolun suunnittelussa toimeksiantajan yrityksessä ja muissa alan kuntoutustoimipaikoissa sekä kuntoutuksen maksajatahoilla. Tutkimuskyymyksen ulkopuolella merkittävänä retkahdusherkkyyteen vaikuttavana asiana nousi esille päihdekuntoutujan itsetuntemus ja tunnetaidot. Jatkotutkimusideana voisi tuottaa MiunElämälle toiminnallisen opinnäytetyön päihdekuntoutujan tunnemaailman tukemiseksi. MiunElämä toivoo myös laadullista tutkimusta asiakkaiden kokemuksista siitä, kuinka yritys on onnistunut päihdekuntoutujan siirtymävaiheen tukemisessa.

The purpose of the thesis was to develop the operations of the client, MiunElämä Oy. The aim was to clarify the experiences and thoughts of substance abuse rehabilitees concerning rehabilitation services. The thesis was a qualitative study. The research material was collected through theme interviews of six North Karelian rehabilitees. The data was analyzed through data-based content analysis.

The results reveal that the motivation of the rehabilitee is the most important base for a successful rehabilitation and, on the other hand, the interviewees shunned the offering of antidepressants in the treatment of their substance abuse. Most interviewees considered peer support to be crucial to their rehabilitation and desired active guidance from substance abuse workers. In addition, post-institutional rehabilitation support was considered essential to prevent relapse. The interviewees perceived several needs for developing services, such as meeting of services and rehabilitees’ needs.

The results of the thesis can be utilized in planning rehabilitation paths for substance abuse rehabilitees in the commissioner’s company and other rehabilitation offices, as well as the payers of rehabilitation. A further study could provide MiunElämä with a functional thesis to support the emotional world of a rehabilitee, and a qualitative study of the clients' experiences of how the company has succeeded in supporting the transitional phase of the rehabilitee.