Haastatteluosaamisen säilyttäminen henkilöstöpalveluyrityksissä
Jyrylä, Jami (2018)
Jyrylä, Jami
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127803
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia menetelmiä suomalaisilla pääkaupunkiseudulla toimivilla henkilöstövuokrausyrityksillä on säilyttää haastatteluosaamista. Osaaminen on yksi yritysten tärkeimmistä voimavaroista ja haastatteluihin liittyvät tiedot ja taidot ovat osa henkilöstöpalvelualan tärkeintä osaamista. Osaamisesta hyvin suuri osa on niin sanottua hiljaista tai näkymätöntä tietoa, jonka vaikutus näkyy vain tekemisessä. Hiljaisen tiedon säilyttämiseksi ja siirtämiseksi on olemassa teoreettisia malleja. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, onko näitä malleja käytössä henkilöstöpalvelualalla tai käytetäänkö HR-alalla mitään keinoja haastatteluosaamisen siirtämiseksi työntekijöiltä yritykselle. Lisäksi tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, mitkä ovat sellaisia taitoja, jotka eivät ole säilytettävissä ja miksi niitä ei voi säilyttää.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kolmesta osa-alueesta. Ensimmäinen osa käsitteli suomalaista kirjallisuutta, joka liittyy hiljaiseen tietoon, hiljaisen tiedon merkitykseen organisaatioissa ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Toinen osa käsitteli HR-alaa ja siellä haastatteluita tekeviä työntekijöitä. Kolmas osa käsitteli työhaastatteluita pääosin haastattelijan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteisiin päästiin laadullisella tutkimuksella, jossa haastateltiin kahdeksaa HR-alan työntekijää. Haastatelluille oli yhteistä, että he joko haastattelivat yrityksessä vuokratyöntekijöitä tai rekrytoivat yritykseen haastattelua tekeviä uusia työntekijöitä. Käytössä oli puolistrukturoitu kysymyskaavake, joka käsitteli hyvän haastattelijan erityistaitoja ja niiden sitouttamista yrityksessä.
Opinnäytetyön lopputulos oli, että haastatteluosaamista ei todennäköisesti säilytetä organisoidusti tutkimuksen kohteena olevissa yrityksissä. Niissä silti käytetään joitakin toimintatapoja, joissa haastatteluosaaminen siirtyy. Lisäksi niissä oli käytössä toimintatapoja, joilla haastatteluosaamista koetettiin tunnistaa. Syynä siihen, miksi haastatteluosaamisen siirtämistä ei organisoida näissä yrityksissä oli pääosin se, että koko asiaa ei ollut edes mietitty.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kolmesta osa-alueesta. Ensimmäinen osa käsitteli suomalaista kirjallisuutta, joka liittyy hiljaiseen tietoon, hiljaisen tiedon merkitykseen organisaatioissa ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Toinen osa käsitteli HR-alaa ja siellä haastatteluita tekeviä työntekijöitä. Kolmas osa käsitteli työhaastatteluita pääosin haastattelijan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteisiin päästiin laadullisella tutkimuksella, jossa haastateltiin kahdeksaa HR-alan työntekijää. Haastatelluille oli yhteistä, että he joko haastattelivat yrityksessä vuokratyöntekijöitä tai rekrytoivat yritykseen haastattelua tekeviä uusia työntekijöitä. Käytössä oli puolistrukturoitu kysymyskaavake, joka käsitteli hyvän haastattelijan erityistaitoja ja niiden sitouttamista yrityksessä.
Opinnäytetyön lopputulos oli, että haastatteluosaamista ei todennäköisesti säilytetä organisoidusti tutkimuksen kohteena olevissa yrityksissä. Niissä silti käytetään joitakin toimintatapoja, joissa haastatteluosaaminen siirtyy. Lisäksi niissä oli käytössä toimintatapoja, joilla haastatteluosaamista koetettiin tunnistaa. Syynä siihen, miksi haastatteluosaamisen siirtämistä ei organisoida näissä yrityksissä oli pääosin se, että koko asiaa ei ollut edes mietitty.