Tutkija asiantuntijana sosiaalisessa mediassa : Sosiaalisen median merkitys tutkijoiden viestinnässä ja verkostoitumisessa
Valkeajärvi, Anu (2018)
Valkeajärvi, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178764
Tiivistelmä
Tutkijat viestivät lisääntyvässä määrin omasta tutkimuksestaan. Opinnäytetyössä kartoitetaan tutkijoiden sosiaalisen median käyttöä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa viestinnässä, vaikuttamisessa ja asiantuntijaprofiilinsa rakentamisessa.
Teoriaosassa käsitellään asiantuntijuuden muodostumista sosiaalisessa mediassa sekä asiantuntijoiden tapoja käyttää sosiaalista mediaa. Tutkijoiden sosiaalisen median käyttöä tarkastellaan aiemman tutkimuksen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselytutkimuksena tammi-helmikuussa 2018. Kyselyn kohderyhmänä olivat väitöskirjan tekijät ja eri alojen tohtorit, jotka tekevät tutkimusta pää- tai sivutoimisesti Suomessa. Kyselyyn vastasi 357 tutkijaa. Kyselystä saatiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Kyselyn tuloksena voitiin kartoittaa tutkijoiden käyttämät sosiaalisen median palvelut sekä arvioida sosiaalisen median käytön hyötyjä ja haittoja tutkijan työssä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalisesta mediasta on hyötyä tutkijoille muun muassa tiedon lähteenä, tutkimuksesta viestimisessä ja verkostoitumisessa. Aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävät tutkijat kokevat enemmän hyötyä sen käytöstä. Tutkijat kokevat sosiaalisen median käytön edistävän yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja tieteen saavutettavuutta. Sosiaaliseen median käyttöön liittyy myös haittavaikutuksia, jotka saattavat aiheuttaa sosiaalisen median käytön vähentämistä tai sen lopettamista. Sosiaalisen median käyttämättömyyteen vaikuttaa merkittävimmin kiinnostuksen tai siitä saatavan hyödyn puute.
Tulosten perusteella voidaan arvioida, että tutkijoiden asiantuntijaprofiilin rakentaminen on hienovaraista ellei jopa varovaista. Tutkijoiden sosiaalisen median käytön suunnitelmallisuutta tulisi tukea koulutuksella. Sosiaalisen median viestinnällinen koulutus pitäisi aloittaa jo tutkijan uran alkuvaiheessa, ja tutkijoita pitäisi kannustaa päivittämään taitojaan sosiaalisesta mediasta säännöllisesti tutkijan uransa aikana.
Teoriaosassa käsitellään asiantuntijuuden muodostumista sosiaalisessa mediassa sekä asiantuntijoiden tapoja käyttää sosiaalista mediaa. Tutkijoiden sosiaalisen median käyttöä tarkastellaan aiemman tutkimuksen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselytutkimuksena tammi-helmikuussa 2018. Kyselyn kohderyhmänä olivat väitöskirjan tekijät ja eri alojen tohtorit, jotka tekevät tutkimusta pää- tai sivutoimisesti Suomessa. Kyselyyn vastasi 357 tutkijaa. Kyselystä saatiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Kyselyn tuloksena voitiin kartoittaa tutkijoiden käyttämät sosiaalisen median palvelut sekä arvioida sosiaalisen median käytön hyötyjä ja haittoja tutkijan työssä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalisesta mediasta on hyötyä tutkijoille muun muassa tiedon lähteenä, tutkimuksesta viestimisessä ja verkostoitumisessa. Aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävät tutkijat kokevat enemmän hyötyä sen käytöstä. Tutkijat kokevat sosiaalisen median käytön edistävän yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja tieteen saavutettavuutta. Sosiaaliseen median käyttöön liittyy myös haittavaikutuksia, jotka saattavat aiheuttaa sosiaalisen median käytön vähentämistä tai sen lopettamista. Sosiaalisen median käyttämättömyyteen vaikuttaa merkittävimmin kiinnostuksen tai siitä saatavan hyödyn puute.
Tulosten perusteella voidaan arvioida, että tutkijoiden asiantuntijaprofiilin rakentaminen on hienovaraista ellei jopa varovaista. Tutkijoiden sosiaalisen median käytön suunnitelmallisuutta tulisi tukea koulutuksella. Sosiaalisen median viestinnällinen koulutus pitäisi aloittaa jo tutkijan uran alkuvaiheessa, ja tutkijoita pitäisi kannustaa päivittämään taitojaan sosiaalisesta mediasta säännöllisesti tutkijan uransa aikana.