Saippuan valmistuksen eri menetelmät ja niiden ohjauksellisuus

Abstract

Saippuan valmistus on hieno vanha taito, jonka harrastemainen kotivalmistus on kokemassa uutta nousua ympäri maailman. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä erilaisiin saippuanvalmistusmenetelmiin ja pohtia, miten nämä eri menetelmät soveltuisivat ohjattaviksi. Idea opinnäytetyöhön syntyi tekijän kiinnostuksesta saippuan valmistukseen ja luonnonmukaisempaan kauneudenhoitoon, ja ihmettelystä miksi tätä ei opeteta laajemmin. Saippuan valmistuksen harrastajat maailmalla käyttävät useita erilaisia tekniikoita ja menetelmiä. Näiden eri menetelmien ominaisuuksien ja ohjauksellisuuden selvittämiseksi kokeiltiin käytännössä niistä yleisimpiä, eli kylmämenetelmää, kuumamenetelmää, perinteistä saippuan keittämistä ja valmiita saippuapohjia. Kokeilujen perusteella tultiin tulokseen, että saippuan valmistus on hieno laji ja se on myös ohjauksellinen. Kaikilla kokeilluilla menetelmillä saa tehtyä käytettävää saippuaa. Kylmä- ja kuumamenetelmillä valmistettujen saippuoiden käyttöominaisuuksilla ei ollut merkittävää eroa: erot olivat lähinnä ulkonäöllisiä. Valmis saippuapohja ja perinteinen saippuankeitto tuottivat ominaisuuksiltaan teollisemman oloisia saippuoita. Ohjaajaltaan saippuan valmistus vaatii paljon perehtymistä ja harrastuneisuutta. Keskeisimmiksi seikoiksi ohjaamisen kannalta nousivat työturvallisuus, materiaalit, työtilat ja -välineet. Opinnäytetyö toivottavasti toimii kiinnostuksen herättäjänä saippuan valmistusta kohtaan ja rohkaisee kokeilemaan. Jatkossa tekijä toivoo voivansa pitää saippuanvalmistuskurssin, jossa voisi hyödyntää uutta tietämystään aiheesta ja jatkaa eri menetelmien tutkimista.

The art of making soap is a fine old skill, and as a hobby it is experiencing a new rise in the world. The aim of this thesis was to learn about different methods of making soap, and examine their instructional possibilities. The idea for the thesis rose from the author's personal interest in handmade soap and natural cosmetics in general, and the question of why these skills are not taught more widely. Soap makers around the world are using a wide variety of techniques and methods. In order to examine the different methods, their properties and instructional possibilities they were tested in practice. The tested methods were cold process, hot process, traditional soap boiling and soap making from ready-made bases. The experiments showed that soap making is a fine method and that it definitely has instructional potential. All of the tested methods produce usable soap. Differences between cold and hot process are not significant: they only affect the appearance of the soaps. Traditional soap boiling and ready-made bases produce soaps that have more industrial-like qualities. Soap making requires a lot of study and personal interest of the instructor. Safety matters, materials, equipment and premises are the most essential things to consider when instructing. This thesis hopefully increases the interest in soap making and encourages people to try it. In the future the author will continue examining the different methods, and hopes to actualize a soap making course where the new knowledge on the subject could be used.