Pelastakaa Karvamato : Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa

Abstract

Opinnäytetyö on toiminnallinen. Toiminnallisen osuuden lisäksi opinnäytetyö sisältää pakohuoneen suunnitteluoppaan kouluikäisille. Työelämäyhteistyökumppanina oli Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi, pakohuone toteutettiin yhdelle alakoulun luokalle. Pakohuoneen suunnittelun ja toteutuksesta saatujen kokemusten pohjalta valmistettiin opas pakohuoneen suunnittelun tueksi. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan ryhmähengen merkitystä luokassa ja sen yhteyttä koulukiusaamiseen. Pakohuone suunniteltiin positiivisen pedagogiikan, elämyspedagogiikan ja leikillisen oppimisen teorioihin perustuen. Toimintaa arvioitiin oppilailta kerätyn palautteen avulla. Pakohuone toteutettiin kahden koulupäivän aikana, luokka osallistui toimintaan neljässä pienryhmässä.

Kerätyn palautteen ja havaintojen perusteella pakohuone koettiin hauskana ja ryhmähenkeä vahvistavana toimintana, jossa kaikki pääsivät osallistumaan ongelmien ratkaisuun. Luokan opettaja koki pakohuonetoiminnan sopineen luokalle ja onnistuneen hyvin, mutta koki vastaavan järjestämisen itsenäisesti liian työlääksi. Testiryhmissä pakohuonetta kokeilleet kasva-tusalan ammattilaiset näkivät toiminnassa suurta potentiaalia ryhmäytymisen tukemisessa sekä opetuskäytössä.

Haasteena pakohuonetoiminnan käyttöönotossa on opettajien työaikaresurssit, jolloin toimintaa on haastavaa järjestää pelkästään koulun omana toimintana. Kehittämisehdotukseksi nousi pakohuonepelien moniammatillinen toteuttaminen yhteistyössä oppilashuoltoryhmän, nuorisotoimen ja kirjaston kanssa. Toimintaa voisi kehittää myös tuotteistamalla valmiita pelipaketteja oppilaitosten käyttöön.

This is a functional thesis. This thesis contained a functional part and a guide for designing an escape room for school children. The co-operation partner was Tuusula childcare and educational department. The escape room was carried out for one class in a primary school. A guide for designing an escape room, was made from the experiences of the designing and producing of the escape room. The theoretical framework described the signification of team spirit in the classroom and it’s connection to school bullying. The escape room was designed based on theories of positive pedagogy, experiential pedagogy and playful learning. The functional part was evaluated from feedback gathered from the students. The escape room was carried out on two schooldays, the class participated in an action sense in four small groups.

By gathered feedback and observations, it was found that the event was experienced as a fun and team spirit lifting activity, where everybody was a part of problem solving. The teacher of the class felt that the escape room- activity was suitable for class and succeeded well however he felt that it would be too much effort to organize a similar activity alone. Education professionals who tested the escape room, saw great potential on escape room activity for support groups and educational use.

The challenge in implementing escape rooms for school environment, is that it is restricted by resources that teachers can use for education. Lack of resources causes challenges when organizing escape rooms as a school activity. To implement this activity an idea was raised of multi professional co-operation with a pupil welfare group, youth services and library. Escape room activity could be developed by productizing game packages for schools.