L3 Latency in Regional Networks : Preparing 5G launch
Ruotsalainen, Markus (2018)
Ruotsalainen, Markus
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061013333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061013333
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli mitata kaksisuuntainen L3-viive Telia Finland Oyj:n MPLS-alueverkossa. Tutkittava aihe oli ajankohtainen, sillä 5G-verkon käyttöönotto vaatii operaattorin runkoverolta huomattavasti pienempää viivettä nykyiseen 4G-standardiin verrattuna. Pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa tieto tuotantoverkon viiveistä viiveen vertailuarvojen tuottamiseksi, jolloin vertailuarvoja voidaan hyödyntää alueverkkojen suunnittelussa ja rakentamisessa 5G-verkon käyttöönottoa varten.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi kahta eri mittausmenetelmää, jolloin menetelmistä sopivampi voitiin valita tuotantoverkon viivemittauksiin. Lopulliseksi mittausmenetelmäksi valikoitui ICMP-protokollaan perustuva ping ja TWAMP-protokollaa päädyttiin testaamaan ainoastaan Telian laboratorioympäristössä. TWAMP-protokollalla saatuja mittaustuloksia käytettiin kuitenkin tuotantoverkosta mitattujen viiveitten luotattavuuden arviointiin.
Mittaus rajoittui Telian 13 alueverkkoon, jotka koostuivat Nokian SR-, ESS- ja SAS-sarjan reitittimistä ja kytkimistä. Mittaukset toteutettiin fping-sovelluksella, jota ajettiin hallintaverkossa sijaitsevalta Unix-palvelimelta, ja mittaukset kohdistuivat yhteensä 1139 verkkolaitteeseen. Tulosten analysoinnin helpottamiseksi mittaustuloksiin yhdistettiin lisäksi laitetietokannan sijainti- ja teletilatietoja sekä traceroute-sovelluksella kerättyä dataa.
Työn lopputuloksena oli arvio mittaustulosten luotettavuudesta sekä taulukoitu viivestatistiikka, joka luovutettiin alueverkon suunnittelijoiden käyttöön. Siitä huolimatta että verkkolaitteet käsittelevät ICMP-liikennettä muuta liikennettä alemmalla prioriteetilla, tutkimus osoittaa, että yksinkertainen mittausmenetelmä voi tuottaa riittävän tarkkaa tietoa suunnittelutyöhön sekä paljastaa lisäksi verkon ongelmakohtia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi kahta eri mittausmenetelmää, jolloin menetelmistä sopivampi voitiin valita tuotantoverkon viivemittauksiin. Lopulliseksi mittausmenetelmäksi valikoitui ICMP-protokollaan perustuva ping ja TWAMP-protokollaa päädyttiin testaamaan ainoastaan Telian laboratorioympäristössä. TWAMP-protokollalla saatuja mittaustuloksia käytettiin kuitenkin tuotantoverkosta mitattujen viiveitten luotattavuuden arviointiin.
Mittaus rajoittui Telian 13 alueverkkoon, jotka koostuivat Nokian SR-, ESS- ja SAS-sarjan reitittimistä ja kytkimistä. Mittaukset toteutettiin fping-sovelluksella, jota ajettiin hallintaverkossa sijaitsevalta Unix-palvelimelta, ja mittaukset kohdistuivat yhteensä 1139 verkkolaitteeseen. Tulosten analysoinnin helpottamiseksi mittaustuloksiin yhdistettiin lisäksi laitetietokannan sijainti- ja teletilatietoja sekä traceroute-sovelluksella kerättyä dataa.
Työn lopputuloksena oli arvio mittaustulosten luotettavuudesta sekä taulukoitu viivestatistiikka, joka luovutettiin alueverkon suunnittelijoiden käyttöön. Siitä huolimatta että verkkolaitteet käsittelevät ICMP-liikennettä muuta liikennettä alemmalla prioriteetilla, tutkimus osoittaa, että yksinkertainen mittausmenetelmä voi tuottaa riittävän tarkkaa tietoa suunnittelutyöhön sekä paljastaa lisäksi verkon ongelmakohtia.