Työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaassa
Manninen, Mirjam (2018)
Manninen, Mirjam
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061914101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061914101
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia henkilöstölähtöisiä hyviä käytäntöjä Etelä-Savon alueella. Aihe rajattiin koskemaan metsäalan yrityksiä, joista valittiin Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa. Työn tavoitteena on koota työhyvinvoinnin hyvistä käytännöistä julkaisu toimeksiantajalle. Ajatuksena on tuoda esille henkilöstölähtöisiä ideoita. Tutkimusongelmana on, millaisia henkilöstölähtöisiä työhyvinvointiin liittyviä käytäntöjä löytyy metsäalan yrityksestä.
Opinnäytetyön teoreettista viitekehystä rajattiin koskemaan työhyvinvointia yleisesti sekä sen syntymistä organisaatiossa. Käsitteenä työhyvinvointia on vaikea määritellä. Jokaiselle ihmiselle se voi tarkoittaa eri asioita. Yleensä ihmiset pitävät tärkeimpänä positiivista kokemista työpäivän aikana Yksilö, ryhmähenki, työ, esimies ja organisaatio kuuluvat työhyvinvoinnin liittyviin tekijöihin. Ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jota tukee esimerkiksi työkykyä ja työhyvinvointia edistävä toiminta.
Hyviä käytäntöjä tutkittiin ja selvitettiin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Lähestymistapana on tapaustutkimus ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Niiden avulla pyrittiin saamaan tietoa Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan työhyvinvoinnista, työelämän muutoksista sekä työkykyä ja työhyvinvointia edistävästä toiminnasta.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että työssä jaksamiseen vaikutti vahvana työn luonne, ilmapiiri, vapaa työaika ja työkaverit. Työhyvinvointiin vaikuttavista asioista kahdeksi keskeisimmäksi nousivatkin työkaverit ja työpaikan ilmapiiri. Työn kehittämisessä nousi esille uusi tietojärjestelmä, ajallaan tekeminen, toimihenkilöiden tiedonkulku ja ikärakenteen tuomat haasteet. Tärkeimmäksi hyväksi käytännöksi ilmeni kahvihetket. Erilaisia liikuntahetkiä ja muita pieniä, lyhytaikaisia yhteisiä tekemisiä ehdotettiin uusiksi käytännöiksi.
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaassa nousi esille uusia kuin käytössä olevia käytäntöjä. Vaikka hyviä käytäntöjä olisi useita tai vaan yksi, niillä voi olla vahva merkitys. Tärkeänä asiana on yhteisöllisyys. Kaikki tulisi ottaa mukaan. Näin luodaan työhön mielekkyyttä ja sisältöä, jota johtamisen tulisi tukea.
Opinnäytetyön teoreettista viitekehystä rajattiin koskemaan työhyvinvointia yleisesti sekä sen syntymistä organisaatiossa. Käsitteenä työhyvinvointia on vaikea määritellä. Jokaiselle ihmiselle se voi tarkoittaa eri asioita. Yleensä ihmiset pitävät tärkeimpänä positiivista kokemista työpäivän aikana Yksilö, ryhmähenki, työ, esimies ja organisaatio kuuluvat työhyvinvoinnin liittyviin tekijöihin. Ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jota tukee esimerkiksi työkykyä ja työhyvinvointia edistävä toiminta.
Hyviä käytäntöjä tutkittiin ja selvitettiin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Lähestymistapana on tapaustutkimus ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Niiden avulla pyrittiin saamaan tietoa Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan työhyvinvoinnista, työelämän muutoksista sekä työkykyä ja työhyvinvointia edistävästä toiminnasta.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että työssä jaksamiseen vaikutti vahvana työn luonne, ilmapiiri, vapaa työaika ja työkaverit. Työhyvinvointiin vaikuttavista asioista kahdeksi keskeisimmäksi nousivatkin työkaverit ja työpaikan ilmapiiri. Työn kehittämisessä nousi esille uusi tietojärjestelmä, ajallaan tekeminen, toimihenkilöiden tiedonkulku ja ikärakenteen tuomat haasteet. Tärkeimmäksi hyväksi käytännöksi ilmeni kahvihetket. Erilaisia liikuntahetkiä ja muita pieniä, lyhytaikaisia yhteisiä tekemisiä ehdotettiin uusiksi käytännöiksi.
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaassa nousi esille uusia kuin käytössä olevia käytäntöjä. Vaikka hyviä käytäntöjä olisi useita tai vaan yksi, niillä voi olla vahva merkitys. Tärkeänä asiana on yhteisöllisyys. Kaikki tulisi ottaa mukaan. Näin luodaan työhön mielekkyyttä ja sisältöä, jota johtamisen tulisi tukea.