Neuropsykiatrinen lapsi koulussa : Opettajien toiveet opetuksen tuesta
Salomäki, Heidi (2018)
Salomäki, Heidi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111317049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111317049
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista tukea alakoulun opettajat toivovat neuropsykiatrisen lapsen opetukseen. Taustalla vaikuttavat vahvasti opettajien kokemukset inkluusiosta ja siitä, miten inkluusio ja yhteiskunta ovat muuttaneet opettajien työnkuvaa viime vuosikymmenen aikana.
Teoriaosuudessa käsitellään inkluusiota ja sen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Tässä opinnäytetyössä perehdytään neuropsykiatrisiin häiriöihin eli mitä ne ovat ja miten ne ilmenevät koulussa. Lisäksi käsitellään neuropsykiatristen lasten toiminnanohjausta ja miten se liittyy oppilaan koulunkäyntiin.
Tutkimus on laadullinen ja se on toteutettu kuuden opettajan teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistuneet opettajat on kartoitettu yhteydenotoilla useisiin alakouluihin ja sen kautta suorilla yhteydenotoilla valikoituihin opettajiin. Tutkimustulokset on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksen tuloksina nousi esille, että opettajat suhtautuvat inkluusion perusajatukseen pääosin myönteisesti, vaikka se lisääkin merkittävästi heidän työnkuvan haastavuutta ja vaativuutta. Neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaava oppilas ei merkittävästi nouse luokassa haastavimpana oppilaana esille, vaan on yksi osa luokassa haastavista oppilaista. Opettajat kaipaavat lisää tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä, työyhteisön, esimiehen ja oppilaan huoltajien tukea, ymmärrystä sekä lisäresursseja, jotta voivat tehdä työtään laadukkaasti ja työssä jaksaminen kohenee. Monella opettajalla oli kokemus, ettei oma koulutus ja osaaminen aina riitä. Erityisesti luokkakokoja toivottiin pienemmiksi.
Teoriaosuudessa käsitellään inkluusiota ja sen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Tässä opinnäytetyössä perehdytään neuropsykiatrisiin häiriöihin eli mitä ne ovat ja miten ne ilmenevät koulussa. Lisäksi käsitellään neuropsykiatristen lasten toiminnanohjausta ja miten se liittyy oppilaan koulunkäyntiin.
Tutkimus on laadullinen ja se on toteutettu kuuden opettajan teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistuneet opettajat on kartoitettu yhteydenotoilla useisiin alakouluihin ja sen kautta suorilla yhteydenotoilla valikoituihin opettajiin. Tutkimustulokset on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksen tuloksina nousi esille, että opettajat suhtautuvat inkluusion perusajatukseen pääosin myönteisesti, vaikka se lisääkin merkittävästi heidän työnkuvan haastavuutta ja vaativuutta. Neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaava oppilas ei merkittävästi nouse luokassa haastavimpana oppilaana esille, vaan on yksi osa luokassa haastavista oppilaista. Opettajat kaipaavat lisää tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä, työyhteisön, esimiehen ja oppilaan huoltajien tukea, ymmärrystä sekä lisäresursseja, jotta voivat tehdä työtään laadukkaasti ja työssä jaksaminen kohenee. Monella opettajalla oli kokemus, ettei oma koulutus ja osaaminen aina riitä. Erityisesti luokkakokoja toivottiin pienemmiksi.