Irrotuskohtia : Raportti koreografisesta prosessista
Toivanen, Mari (2010)
Toivanen, Mari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710711
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Taiteellinen opinnäytetyö Irrotuskohtia on 20 minuutin pituinen nykytanssiteos neljälle
tanssijalle. Teos heijastelee arkipäivän ihmissuhteita, irtipäästämistä ja uuden
kohtaamista. Prosessi ajoittui syksylle 2009 ja alkukeväälle 2010. Teos esitettiin kaksi
kertaa Sotkulla Kuopiossa helmikuussa 2010.
Koreografia työstettiin pitkälti tanssijalähtöisesti, hyödyntäen improvisaatiota liikkeen
tuottamisen menetelmänä. Erilaisia työtapoja olivat esimerkiksi tehtävien antaminen
tanssijoille ja improvisaatio tietyllä teemalla. Lopullinen esitys sisälsi sekä
koreografioituja että improvisoituja osioita ja hieman puheilmaisua.
Tämän raportin tarkoitus on kuvata työprosessia. Se avaa teoksen taustaa ja lähtökohtia,
kertoo työn etenemisestä, itse esityksestä ja siitä mitä tekijä koki oppineensa prosessin
kautta. Tekstissä käsitellään sellaisia asioita, kuin millaisista elementeistä
nykytanssiteos koostuu ja millaisia asioita koreografi kohtaa työssään. Keskeinen
pohdiskelun teema on tanssijalähtöinen työskentelytapa ja se miten tanssijoita voisi
kannustaa oman liikkeen tuottamiseen ja itsensä näköiseen rohkeaan ilmaisuun.
Taiteellinen opinnäytetyö Irrotuskohtia on 20 minuutin pituinen nykytanssiteos neljälle
tanssijalle. Teos heijastelee arkipäivän ihmissuhteita, irtipäästämistä ja uuden
kohtaamista. Prosessi ajoittui syksylle 2009 ja alkukeväälle 2010. Teos esitettiin kaksi
kertaa Sotkulla Kuopiossa helmikuussa 2010.
Koreografia työstettiin pitkälti tanssijalähtöisesti, hyödyntäen improvisaatiota liikkeen
tuottamisen menetelmänä. Erilaisia työtapoja olivat esimerkiksi tehtävien antaminen
tanssijoille ja improvisaatio tietyllä teemalla. Lopullinen esitys sisälsi sekä
koreografioituja että improvisoituja osioita ja hieman puheilmaisua.
Tämän raportin tarkoitus on kuvata työprosessia. Se avaa teoksen taustaa ja lähtökohtia,
kertoo työn etenemisestä, itse esityksestä ja siitä mitä tekijä koki oppineensa prosessin
kautta. Tekstissä käsitellään sellaisia asioita, kuin millaisista elementeistä
nykytanssiteos koostuu ja millaisia asioita koreografi kohtaa työssään. Keskeinen
pohdiskelun teema on tanssijalähtöinen työskentelytapa ja se miten tanssijoita voisi
kannustaa oman liikkeen tuottamiseen ja itsensä näköiseen rohkeaan ilmaisuun.