Lasten kokemusasiantuntijuus apuna varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirryttäessä
Rinkinen, Mari (2018)
Rinkinen, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217874
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia miten lasten kokemusasiantuntijuus auttaisi varhaiskasvatuk-sesta esikouluun siirryttäessä. Opinnäytetyöni tarkoituksena ja tavoitteena oli herättää keskustelua sekä mahdollistaa muutosta lapsilähteisempään ja lapsia osallistavampaan käytäntöön koskien varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirryttäessä. Tavoitteisiini kuului myös, että lapset kokisivat osallisuutta ja toimijuutta heille tärkeässä elämän vaiheessa. Tutkielmani sisälsi myös taustaselvityksen muiden kuntien siirtymiskäytänteistä.
Opinnäytetyöni oli laadullinen tutkielma, jossa oli fenomenologinen näkökulma. Laadullinen tutkimus pyrkii selittämään ja ymmärtämään elettyä elämää. Fenomenologisen näkökulman avulla pyritään puolestaan tutkimaan, miten ihminen kokee suhteensa maailmaan, missä hän elää ja toimii. Tutkijalla on myös esitietoa tutkittavasta ilmiöstä, joka auttaa häntä paremmin ymmärtämään ilmiötä. Aineiston keruun menetelminä käytin teemahaastattelua sekä osallistavaa havainnointia. Kerätyn aineiston analyysimenetelmäksi valitsin sisällönanalyysin.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin aluksi lapsuutta yleisesti sekä kokemusasiantuntijuutta, johon sisältyvät ja limittyvät käsitteet vertaistuki, osallisuus sekä toimijuus hyvin vahvasti. Aluksi käsittelin lapsuutta eri näkökulmista ja avasin käsityksiä koskien lapsuutta ja lapsia. Nämä asiat auttavat ymmärtämään lapsuuden muutoskohtia sekä miksi lasten on niin tärkeää saada tukea ja apua näihin elämän taitekohtiin. Kansalliset että kansainväliset siirtymätutkimukset puoltavat väitettä, joiden mukaan onnistuneet siirtymiset merkitsevät tulevaisuuden ja koulunkäynnin kannalta hyvää. Ne ennustavat muun muassa lapsen sosiaalista sopeutumista, hyvinvointia ja akateemista menestystä tulevaisuudessa.
Tein opinnäytetyöni yhteystyössä Inkoon kunnan suomenkielisen Merituulen koulun sekä Inkoon kunnan suomenkielisen Dalin päiväkodin kanssa. Merituulen koulussa toimivista esiopetuksen kahdesta ryhmästä valikoitui projektin kokemusasiantuntijat ja Dalin päiväkodin viskarilaiset olivat projektin esiopetukseen siirtyvät lapset. Tapaamisia meillä oli käytössämme vain yksi, joten tämä toi projektiin lisähaasteita.
Tutkielman loppupäätelmät eivät olleet täysin yksiselitteisiä. Ne kuitenkin puoltavat päätelmää, että kokemusasiantuntijuudella voidaan saavuttaa tietoa, mitä muuten ei saataisi. Siirtyvät lapset saavat kullanarvoista tietoa siirtymisestä ja esiopetuksesta vertaisiltaan. Se myös auttaa vähentämään lapsen kokemaa jännitystä koskien hänen siirtymistään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Metodia tulee kuitenkin kehittää ja muokata, että se toimisi siirtymiskäytänteissä tarkoituksenmukaisesti.
Opinnäytetyöni oli laadullinen tutkielma, jossa oli fenomenologinen näkökulma. Laadullinen tutkimus pyrkii selittämään ja ymmärtämään elettyä elämää. Fenomenologisen näkökulman avulla pyritään puolestaan tutkimaan, miten ihminen kokee suhteensa maailmaan, missä hän elää ja toimii. Tutkijalla on myös esitietoa tutkittavasta ilmiöstä, joka auttaa häntä paremmin ymmärtämään ilmiötä. Aineiston keruun menetelminä käytin teemahaastattelua sekä osallistavaa havainnointia. Kerätyn aineiston analyysimenetelmäksi valitsin sisällönanalyysin.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin aluksi lapsuutta yleisesti sekä kokemusasiantuntijuutta, johon sisältyvät ja limittyvät käsitteet vertaistuki, osallisuus sekä toimijuus hyvin vahvasti. Aluksi käsittelin lapsuutta eri näkökulmista ja avasin käsityksiä koskien lapsuutta ja lapsia. Nämä asiat auttavat ymmärtämään lapsuuden muutoskohtia sekä miksi lasten on niin tärkeää saada tukea ja apua näihin elämän taitekohtiin. Kansalliset että kansainväliset siirtymätutkimukset puoltavat väitettä, joiden mukaan onnistuneet siirtymiset merkitsevät tulevaisuuden ja koulunkäynnin kannalta hyvää. Ne ennustavat muun muassa lapsen sosiaalista sopeutumista, hyvinvointia ja akateemista menestystä tulevaisuudessa.
Tein opinnäytetyöni yhteystyössä Inkoon kunnan suomenkielisen Merituulen koulun sekä Inkoon kunnan suomenkielisen Dalin päiväkodin kanssa. Merituulen koulussa toimivista esiopetuksen kahdesta ryhmästä valikoitui projektin kokemusasiantuntijat ja Dalin päiväkodin viskarilaiset olivat projektin esiopetukseen siirtyvät lapset. Tapaamisia meillä oli käytössämme vain yksi, joten tämä toi projektiin lisähaasteita.
Tutkielman loppupäätelmät eivät olleet täysin yksiselitteisiä. Ne kuitenkin puoltavat päätelmää, että kokemusasiantuntijuudella voidaan saavuttaa tietoa, mitä muuten ei saataisi. Siirtyvät lapset saavat kullanarvoista tietoa siirtymisestä ja esiopetuksesta vertaisiltaan. Se myös auttaa vähentämään lapsen kokemaa jännitystä koskien hänen siirtymistään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Metodia tulee kuitenkin kehittää ja muokata, että se toimisi siirtymiskäytänteissä tarkoituksenmukaisesti.