Lasten tietoisuustaitojen vahvistaminen Taran tarina -animaation leikillisessä oppimisympäristössä
Wendelin, Melissa (2018)
Wendelin, Melissa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618257
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Wendelin, Melissa
Lasten tietoisuustaitojen vahvistaminen Taran tarina –animaation leikillisessä oppimisympäristössä
Syksy 2018
76 sivua, 4 liitettä
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi AMK + Varhaiskasvatuksen opettajan virkakelpoisuus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaiden toimintaan sitoutumista Taran tarina –animaatioon ja sen sisältämiin tietoisuustaitoharjoituksiin. Animaatio tarjoaa välineen tukea lasten tietoisuustaitoja digitaalisessa oppimisympäristössä. Tutkimus toteutettiin eräässä helsinkiläisessä peruskoulussa. Tutkimuskysymykset käsittelivät lasten toimintaan sitoutumista sekä lasten kerrontaa animaatiosta ja sen sisältämistä tietoisuustaitoharjoituksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli mahdollistaa lasten kuulluksi tuleminen ja siten kartoittaa Taran tarina –animaation soveltuvuutta tietoisen läsnäolon näkökulmasta tälle ikäryhmälle. Tavoitteena oli myös saada käyttäjäkokemuksia animaation esittämisestä lapsille.
Opinnäytetyö oli muodoltaan laadullinen tutkimus ja se toteutettiin yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Opinnäytetyön käytännön toteutus muodostui neljästä eri tuokiosta, joissa havainnoitiin lasten toimintaan sitoutumista Suomen Mielenterveysseuran tuottaman Taran tarina –animaatioharjoituksen aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia ja ryhmähaastattelua. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kymmenen 7–8-vuotiasta ensimmäisen luokan oppilasta, joista kolmella oli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tutkimuksen käytännön toteutus tapahtui keväällä 2018. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla keväällä ja kesällä 2018.
Erillisillä tuokioilla toimintaan sitoutuminen vaihteli yksilöllisesti, mutta kertauksen aikana lasten motivaatio ja innostus animaatiota kohtaan laski kollektiivisesti. Taran tarina -animaatioharjoitus aktivoi lasten tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Lasten havainnot koskivat animaation rakennetta, eläimiä ja asentojen vaikeustasoa. Lapset keskittyivät videon ulkoisiin tekijöihin, jolloin tarkkaavuus ei suuntautunut hengitykseen ja tietoisuustaitoihin. Tietoinen läsnäolo oli ilmiönä lapsille vaikeasti lähestyttävä ja haastava omaksua. Täten aikuisen oma ymmärrys tietoisen läsnäolon merkityksestä ja rooli tietoisuustaitojen välittäjänä korostuivat.
Tietoista läsnäoloa olisi hyödyllistä käsitellä systemaattisemmin lasten kanssa ja siten tehdä ilmiötä heille tutummaksi. Tällä tavalla tietoisuustaitojen hyödyt itsesäätelyn, tunnetaitojen ja stressin säätelyn näkökulmista tulisivat paremmin esille. Koska käytännön toteutus on niin suuressa asemassa tietoisen läsnäolon omaksumisessa, jatkotutkimusehdotuksena olisi tärkeää selvittää, millä tavoin kasvattajia voidaan opettaa ohjaamaan tietoisuustaitotuokioita lapsille Taran tarina -animaation avulla.
Wendelin, Melissa
Lasten tietoisuustaitojen vahvistaminen Taran tarina –animaation leikillisessä oppimisympäristössä
Syksy 2018
76 sivua, 4 liitettä
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi AMK + Varhaiskasvatuksen opettajan virkakelpoisuus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaiden toimintaan sitoutumista Taran tarina –animaatioon ja sen sisältämiin tietoisuustaitoharjoituksiin. Animaatio tarjoaa välineen tukea lasten tietoisuustaitoja digitaalisessa oppimisympäristössä. Tutkimus toteutettiin eräässä helsinkiläisessä peruskoulussa. Tutkimuskysymykset käsittelivät lasten toimintaan sitoutumista sekä lasten kerrontaa animaatiosta ja sen sisältämistä tietoisuustaitoharjoituksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli mahdollistaa lasten kuulluksi tuleminen ja siten kartoittaa Taran tarina –animaation soveltuvuutta tietoisen läsnäolon näkökulmasta tälle ikäryhmälle. Tavoitteena oli myös saada käyttäjäkokemuksia animaation esittämisestä lapsille.
Opinnäytetyö oli muodoltaan laadullinen tutkimus ja se toteutettiin yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Opinnäytetyön käytännön toteutus muodostui neljästä eri tuokiosta, joissa havainnoitiin lasten toimintaan sitoutumista Suomen Mielenterveysseuran tuottaman Taran tarina –animaatioharjoituksen aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia ja ryhmähaastattelua. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kymmenen 7–8-vuotiasta ensimmäisen luokan oppilasta, joista kolmella oli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tutkimuksen käytännön toteutus tapahtui keväällä 2018. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla keväällä ja kesällä 2018.
Erillisillä tuokioilla toimintaan sitoutuminen vaihteli yksilöllisesti, mutta kertauksen aikana lasten motivaatio ja innostus animaatiota kohtaan laski kollektiivisesti. Taran tarina -animaatioharjoitus aktivoi lasten tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Lasten havainnot koskivat animaation rakennetta, eläimiä ja asentojen vaikeustasoa. Lapset keskittyivät videon ulkoisiin tekijöihin, jolloin tarkkaavuus ei suuntautunut hengitykseen ja tietoisuustaitoihin. Tietoinen läsnäolo oli ilmiönä lapsille vaikeasti lähestyttävä ja haastava omaksua. Täten aikuisen oma ymmärrys tietoisen läsnäolon merkityksestä ja rooli tietoisuustaitojen välittäjänä korostuivat.
Tietoista läsnäoloa olisi hyödyllistä käsitellä systemaattisemmin lasten kanssa ja siten tehdä ilmiötä heille tutummaksi. Tällä tavalla tietoisuustaitojen hyödyt itsesäätelyn, tunnetaitojen ja stressin säätelyn näkökulmista tulisivat paremmin esille. Koska käytännön toteutus on niin suuressa asemassa tietoisen läsnäolon omaksumisessa, jatkotutkimusehdotuksena olisi tärkeää selvittää, millä tavoin kasvattajia voidaan opettaa ohjaamaan tietoisuustaitotuokioita lapsille Taran tarina -animaation avulla.