Brändin jalkauttamisen toimintaohjeet : Case: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda toimintaohjeet Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle brändin jalkauttamiseen. Toimeksiantajalla Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä on tarkoitus jalkauttaa tuleva brändi, jonka takia toimeksiantaja halusi, että sen nykyistä brändiä tutkittaisiin. Tutkimustulosten ja teorian pohjalta laadittaisiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle toimintaohjeet brändin jalkauttamiseen.

Teoriaosuudessa on käsitelty brändiä, sen rakentamista ja brändin jalkauttamista. Tällä tavoin on luotu kokonaisuus, jota voi myös hyödyntää tutkimustuloksissa ja sitä kautta luotiin toimintaohjeet brändi jalkauttamiseen.

Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivisia- että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä selventämään brändin nykyistä tunnettavuutta. Kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä käytettiin kyselyä, joka oli luotu Google Forms – ohjelmalla. Kyselyyn vastasi 76 henkilöä. Kyselyn avulla saatiin tulos, että päijäthämäläiset tuntevat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän brändin kohtalaisesti. Toimintaohjeilla on tarkoitus kehittää tunnettavuutta ja brändimielikuvaa.

Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä toteutettiin teemahaastattelulla työntekijöille. Teemahaastattelun avulla tutkittiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän aikaisempaa brändin jalkautumista, toimintatapoja ja arvojen tietoutta. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, ettei henkilökunta ollut kovin tietoinen brändin aikaisemmasta jalkauttamisesta, toimintatavoista tai sen arvoista. Haastatteluiden perusteella luotiin toimintaohjeet, jossa brändin jalkauttaminen yli 7000 hengen organisaatiossa olisi mahdollinen.

Tutkimustulosten avulla luotiin toimintaohjeet, kehitysehdotukset sekä jatkotutkimusehdotukset Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle. Tutkimus oli tehty sisäinen- ja ulkoinen jalkauttaminen huomioon ottaen.

The main purpose in this study was to make guidelines for branding. Päijät-Häme Joint Authority for Health and Wellbeing was planning to implement a new brand. Therefore, they wanted to research their old brand and to make guidelines for implementing the new brand.

The theoretical part deals with a brand, building a brand and branding. The theoretical part forms a totality that can be exploited in the results. Based on the theoretical part and the results, quidelines to implement a brand were made.

In the study, both quantitative and qualitative research methods were used. Quantitative and qualitative methods helped to understand the brand’s reputation. As a quantitative method, a questionnaire was created by the Google Forms –program. The questionnaire was answered by 76 people. Based on the results, people of Päijät-Häme knew the brand moderately. The main purpose of the guidelines is to upgrade awareness and brand image.

The qualitative methods were realized with a semi-structured interview. The interview was for the staff of the client. The main purpose of this interview was to find out how well the staff knew the organization’s brand, brand image and values. It was concluded that the staff was not very aware about the first branding, its practices or its values. With these interviews, guidelines were created to enable implementing a brand in an organization with 7,000 members of staff.

Based on the study results, guidelines, development proposals and suggestions for further research for the organization were made. The study was conducted considering brand implementation both within and outside the organization.