Työsuojelullisten riskien kartoitus liuosvalmistamoissa
Annunen, Ville (2018)
Annunen, Ville
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822161
Tiivistelmä
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään ja tunnistamaan teettämänsä työn ja tarjoamiensa työolosuhteiden aiheuttamat vaara- ja haittatekijät, sekä mikäli mahdollista, poistamaan ne. Mikäli poistaminen ei ole mahdollista, tulee työnantajan arvioida niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Työsuojelullisten riskien arvioinnissa vaaratekijäluokat jaetaan tässä työssä viiteen eri luokkaan: fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, fyysinen kuormittuminen, kemialliset ja biologiset tekijät sekä psykososiaaliset kuormitustekijät.
Tämän työn tavoite oli luoda KiiltoClean Oy:n työsuojelullisten riskien arviointiin oma toimintamalli, joka on jatkuvatoiminen ja helppo päivittää. Riskien arviointi -haastattelujen tuloksena saatiin lisäksi ajantasaista tietoa, jota voidaan käyttää työturvallisuutta parantavien investointien tukena sekä uusien työntekijöiden perehdytyksessä.
Työn suoritukseen kuului haastatteluissa käytettävän tarkastuslistan koostaminen, riskienhallintajärjestelmän käytön opettelu ja riskien arviointilomakkeen päivittäminen järjestelmään, haastattelujen suunnittelu ja toteutus sekä tulosten läpikäynti liuosvalmistamoiden työntekijöiden ja työnjohdon kanssa. Työn kohteeksi rajattiin kolme työnkuvaa Turun tehtaan liuosvalmistamoista. Työnkuvat olivat liuosvalmistaja, varastotyöntekijä ja suurkulutuspakkaaja.
Haastatteluissa käytiin aiemmin koostetun tarkastuslistan kohdat läpi ja kirjattiin tulokset web-pohjaiseen riskienhallintajärjestelmään. Suurkulutuspakkaajalla riskejä esiintyi 43 kpl, joista 32,6 % ylitti ennalta määritellyn toimenpiderajan. Rajan ylittäville riskeille pyrittiin kehittämään haastattelutilanteessa toimenpide, joka laskisi riskin suuruutta. Liuosvalmistajalla samat luvut olivat 44 kpl ja 34,1 % ja varastotyöntekijällä 36 kpl sekä 19,4 %.
Haastatteluissa tehdyille dokumenteille asetettiin vuoden päivitysväli, jotta toiminta olisi jatkuvaa ja toimenpiteiden vaikutukset tulisivat mitatuiksi. Työn tulokset ja toimenpide-ehdotukset viestittiin työntekijöille koulutustilaisuudessa, jotta riskien arviointi saataisiin konkreettisesti työntekijöiden tietoon. Tarkastuslistaa voidaan kehittää haastattelujen aikana tehtyjen havaintojen pohjalta, jotta se palvelisi tulevissa riskien arvioinneissa entistä paremmin.
Tämän työn tavoite oli luoda KiiltoClean Oy:n työsuojelullisten riskien arviointiin oma toimintamalli, joka on jatkuvatoiminen ja helppo päivittää. Riskien arviointi -haastattelujen tuloksena saatiin lisäksi ajantasaista tietoa, jota voidaan käyttää työturvallisuutta parantavien investointien tukena sekä uusien työntekijöiden perehdytyksessä.
Työn suoritukseen kuului haastatteluissa käytettävän tarkastuslistan koostaminen, riskienhallintajärjestelmän käytön opettelu ja riskien arviointilomakkeen päivittäminen järjestelmään, haastattelujen suunnittelu ja toteutus sekä tulosten läpikäynti liuosvalmistamoiden työntekijöiden ja työnjohdon kanssa. Työn kohteeksi rajattiin kolme työnkuvaa Turun tehtaan liuosvalmistamoista. Työnkuvat olivat liuosvalmistaja, varastotyöntekijä ja suurkulutuspakkaaja.
Haastatteluissa käytiin aiemmin koostetun tarkastuslistan kohdat läpi ja kirjattiin tulokset web-pohjaiseen riskienhallintajärjestelmään. Suurkulutuspakkaajalla riskejä esiintyi 43 kpl, joista 32,6 % ylitti ennalta määritellyn toimenpiderajan. Rajan ylittäville riskeille pyrittiin kehittämään haastattelutilanteessa toimenpide, joka laskisi riskin suuruutta. Liuosvalmistajalla samat luvut olivat 44 kpl ja 34,1 % ja varastotyöntekijällä 36 kpl sekä 19,4 %.
Haastatteluissa tehdyille dokumenteille asetettiin vuoden päivitysväli, jotta toiminta olisi jatkuvaa ja toimenpiteiden vaikutukset tulisivat mitatuiksi. Työn tulokset ja toimenpide-ehdotukset viestittiin työntekijöille koulutustilaisuudessa, jotta riskien arviointi saataisiin konkreettisesti työntekijöiden tietoon. Tarkastuslistaa voidaan kehittää haastattelujen aikana tehtyjen havaintojen pohjalta, jotta se palvelisi tulevissa riskien arvioinneissa entistä paremmin.