Psykiatristen sairaanhoitajien asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin ja kehittämisideat
Elo, Iida; Mäkipää, Julia (2019)
Elo, Iida
Mäkipää, Julia
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901141269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901141269
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyyttä Nortamon perhekeskuksen psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottoon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyydestä psykiatristen sairaanhoitajien vastaanoton toimintaan, jolloin tiedon perusteella psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottotoimintaa voidaan mahdollisesti kehittää entistä paremmaksi.
Tutkimus suoritettiin käyttäen kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tutkimuksessa käytettiin mittaria, jonka ovat aiemmin kehittäneet Miia Huovinen ja Kati Hyvärinen opinnäytetyössään 2018. Mittaria muokattiin hieman, jotta se vastaisi opinnäytetyön tilaajan toiveisiin. Mittaria käytettiin tarkastelemaan seuraavia asiakastyytyväisyyden tekijöitä: hoidon ja palvelun saatavuus, vuorovaikutus ja hoidon/palvelun laatu. Mittarissa oli myös osio, jossa oli kaksi avointa kysymystä. Osiossa sai vapaasti kertoa mihin vastaaja on ollut erityisen tyytyväinen ja mitä vastaaja kehittäisi vastaanotolla. Kyselylomakkeet (N=100) jaettiin sairaanhoitajien vastaanotolle käyville asiakkaille ja omaisille käynnin lopussa. Vastausprosentiksi muodostui 34 prosenttia.
Kyselyn tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä hoidon ja palvelun saatavuuteen, vuorovaikutukseen hoitajan kanssa sekä hoidon/palvelun laatuun. Avoimien kysymysten vastauksissa erityistä tyytyväisyyttä koettiin vuorovaikutukseen ja hoitajiin liittyvissä asioissa. Kehittämiskohteeksi koettiin esimerkiksi hoitoajat ja ajansaanti.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottotoimintaa kehitettäessä. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää erityisesti psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla käyvän lapsen tyytyväisyyttä.
Tutkimus suoritettiin käyttäen kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tutkimuksessa käytettiin mittaria, jonka ovat aiemmin kehittäneet Miia Huovinen ja Kati Hyvärinen opinnäytetyössään 2018. Mittaria muokattiin hieman, jotta se vastaisi opinnäytetyön tilaajan toiveisiin. Mittaria käytettiin tarkastelemaan seuraavia asiakastyytyväisyyden tekijöitä: hoidon ja palvelun saatavuus, vuorovaikutus ja hoidon/palvelun laatu. Mittarissa oli myös osio, jossa oli kaksi avointa kysymystä. Osiossa sai vapaasti kertoa mihin vastaaja on ollut erityisen tyytyväinen ja mitä vastaaja kehittäisi vastaanotolla. Kyselylomakkeet (N=100) jaettiin sairaanhoitajien vastaanotolle käyville asiakkaille ja omaisille käynnin lopussa. Vastausprosentiksi muodostui 34 prosenttia.
Kyselyn tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä hoidon ja palvelun saatavuuteen, vuorovaikutukseen hoitajan kanssa sekä hoidon/palvelun laatuun. Avoimien kysymysten vastauksissa erityistä tyytyväisyyttä koettiin vuorovaikutukseen ja hoitajiin liittyvissä asioissa. Kehittämiskohteeksi koettiin esimerkiksi hoitoajat ja ajansaanti.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottotoimintaa kehitettäessä. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää erityisesti psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla käyvän lapsen tyytyväisyyttä.