SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn pilotointi ja kehittäminen LAPE Uusimaan alueella
Liski, Paula; Peura, Clarissa (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904165444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904165444
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena on SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn pilotointi ja kehittäminen LAPE Uusimaan alueella. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä valtion kärkihankkeen, LAPE-muutosohjelman, osahankkeen LAPE Uusimaan kanssa. Opinnäytetyön aikana tehtiin yhteistyötä myös pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen kanssa. Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE:n tavoitteena oli uudistaa lapsi ja perhepalvelut vastaamaan paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Hanke ajoittui vuosille 2016-2018.
Opinnäytetyömme tavoitteena on arvioida asiakkaiden ja ammattihenkilöiden käyttäjäkokemuksia SRAS-R -koulukieltäytymiskyselystä. Opinnäytetyömme on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, joka rakentuu pilotista ja tutkimuksesta. Toteutimme keväällä 2018 LAPE Uusimaan alueella viidessä kunnassa SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn pilotin osittain kaksikielisenä (suomi, ruotsi) vastaten pilotin suunnittelusta, toimeenpanosta, ohjauksesta ja arvioinnista. Pilotin aikana muodostui osa tutkimusaineistostamme, jonka keruuta jatkoimme vielä pilotin jälkeen. Keräsimme ja analysoimme tutkimusaineistoa monimenetelmällisesti niin kutsutulla Mixed Methods Research (MMR) -lähestymistavalla.
Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys rakentuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, hyvinvoinnin uhkatekijöistä sekä hyvinvoinnin tukemisesta. Koulukieltäytyminen on tietoperustamme keskiössä, ja on huomattava, ettei se kosketa ainoastaan lasta, vaan myös vanhempia sekä lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia. Koulukieltäytyminen on haastava ilmiö. Koulukieltäytyminen viittaa poissaolojen luvattomuuteen ja lapsesta lähtöisin olevaan kieltäytymiseen mennä kouluun, osallistua oppitunneille tai pysyä koulussa koko koulupäivän ajan. Tärkeintä on selvittää syyt poissaolojen taustalla. Christopher Kearneyn kehittämän SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn (The School Refusal Assessment Scale-Revised) avulla voidaan arvioida neljän koulukieltäytymistä selittävän tekijän suhteellista vahvuutta ja saada alustava käsitys siitä, mikä selittää 7-17-vuotiaan oppilaan koulukieltäytymistä. Jatkointerventioita suunnataan selittävien tekijöiden mukaan.
Tulostemme mukaan lapset ja nuoret pitivät SRAS-R -kyselyyn vastaamista pääasiassa helppona ja sujuvana, joskin kysymyksiä pidettiin osin vaikeasti ymmärrettävinä. Vanhempien palaute kyselystä oli lapsia ja nuoria kriittisempää. Vaikka ammattihenkilöiden mielestä SRAS-R -kysely tulisi ottaa pysyväksi työvälineeksi, tulee kyselyä kuitenkin edelleen kehittää kieliasultaan ja sisällöltään. Tuloksemme osoittavat, että tarvitaan systemaattista tapaa puuttua koulupoissaoloihin ja SRAS-R -kyselystä tarvitaan sähköiset lomakkeet. Jatkokehittämisessä SRAS-R -lomakkeita tulee edelleen kehittää kielellisesti ja laatia sähköiset lomakkeet. Kearneyn kirjoittamat koulukieltäytymisaiheiset oppaat tulee suomentaa. SRAS-R:n käyttöönotossa kannattaa säilyttää asiakkaan arvio -lomake ja jatkaa käyttäjäkokemusten arviointia. Jatkossa kyselyn toimivuutta on syytä tutkia, esimerkiksi SRAS-R:n tulosten hyödyntämistä suhteessa jatkointerventioihin.
Opinnäytetyömme tavoitteena on arvioida asiakkaiden ja ammattihenkilöiden käyttäjäkokemuksia SRAS-R -koulukieltäytymiskyselystä. Opinnäytetyömme on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, joka rakentuu pilotista ja tutkimuksesta. Toteutimme keväällä 2018 LAPE Uusimaan alueella viidessä kunnassa SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn pilotin osittain kaksikielisenä (suomi, ruotsi) vastaten pilotin suunnittelusta, toimeenpanosta, ohjauksesta ja arvioinnista. Pilotin aikana muodostui osa tutkimusaineistostamme, jonka keruuta jatkoimme vielä pilotin jälkeen. Keräsimme ja analysoimme tutkimusaineistoa monimenetelmällisesti niin kutsutulla Mixed Methods Research (MMR) -lähestymistavalla.
Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys rakentuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, hyvinvoinnin uhkatekijöistä sekä hyvinvoinnin tukemisesta. Koulukieltäytyminen on tietoperustamme keskiössä, ja on huomattava, ettei se kosketa ainoastaan lasta, vaan myös vanhempia sekä lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia. Koulukieltäytyminen on haastava ilmiö. Koulukieltäytyminen viittaa poissaolojen luvattomuuteen ja lapsesta lähtöisin olevaan kieltäytymiseen mennä kouluun, osallistua oppitunneille tai pysyä koulussa koko koulupäivän ajan. Tärkeintä on selvittää syyt poissaolojen taustalla. Christopher Kearneyn kehittämän SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn (The School Refusal Assessment Scale-Revised) avulla voidaan arvioida neljän koulukieltäytymistä selittävän tekijän suhteellista vahvuutta ja saada alustava käsitys siitä, mikä selittää 7-17-vuotiaan oppilaan koulukieltäytymistä. Jatkointerventioita suunnataan selittävien tekijöiden mukaan.
Tulostemme mukaan lapset ja nuoret pitivät SRAS-R -kyselyyn vastaamista pääasiassa helppona ja sujuvana, joskin kysymyksiä pidettiin osin vaikeasti ymmärrettävinä. Vanhempien palaute kyselystä oli lapsia ja nuoria kriittisempää. Vaikka ammattihenkilöiden mielestä SRAS-R -kysely tulisi ottaa pysyväksi työvälineeksi, tulee kyselyä kuitenkin edelleen kehittää kieliasultaan ja sisällöltään. Tuloksemme osoittavat, että tarvitaan systemaattista tapaa puuttua koulupoissaoloihin ja SRAS-R -kyselystä tarvitaan sähköiset lomakkeet. Jatkokehittämisessä SRAS-R -lomakkeita tulee edelleen kehittää kielellisesti ja laatia sähköiset lomakkeet. Kearneyn kirjoittamat koulukieltäytymisaiheiset oppaat tulee suomentaa. SRAS-R:n käyttöönotossa kannattaa säilyttää asiakkaan arvio -lomake ja jatkaa käyttäjäkokemusten arviointia. Jatkossa kyselyn toimivuutta on syytä tutkia, esimerkiksi SRAS-R:n tulosten hyödyntämistä suhteessa jatkointerventioihin.