"Lähtökohtana meijän perhe" : vaikuttavuustutkimus varhaisen vaiheen perheterapeuttisesta työskentelymallista
Heikinheimo, Kirsi (2010)
Heikinheimo, Kirsi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110112
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia palaute- ja sisältöarviointien avulla varhaisen tuen työskentelymallin, Perhevalmennustyöryhmän (PEVA) työn, vaikuttavuutta. Työryhmä on osa Järvenpään kaupungin Perhepalvelut -yksikköä. Vuonna 2006 kokeiluna aloitettua työskentelymallia ei ole tutkittu aikaisemmin. Tutkimus on uudenlaisen työmallin kehittämiseen liittyvä tapaustutkimus, jossa on elementtejä arviointitutkimuksesta. Arvioin työryhmän työn koettua merkitystä asiakasperheen, työryhmän työntekijän sekä yhteistyökumppanin näkökulmasta. Etsin tutkimuksella vastauksia siihen, mitä konkreettista hyötyä perheet kokivat saaneensa palvelusta, minkälaisena työntekijät kokivat asiakastyöskentelyn sekä minkälaisena yhteistyökumppanit näkivät ja kokivat yhteistyön Perhevalmennustyöryhmän kanssa. Lisäksi halusin selvittää, minkälaista tietotaitoa työryhmän työntekijältä vaaditaan ja onko yhteistyöllä vaikutuksia yhteistyökumppaneiden omaan työssä jaksamiseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu asiakasperheiltä vuosina 2006–2008 kerätyistä palautteista, työryhmän työntekijöiden tutkimuksen aikana kokoamista, asiakastyön dokumentoinnin pohjalta tehdyistä, huoliprofiileista sekä yhteistyökumppaneille tehdystä yhteistyön arviointikyselystä. Opinnäytetyön viitekehyksenä ovat Perhevalmennustyöryhmän työskentelyn pohjana oleva ennaltaehkäisevä hyvinvointityö sekä asiakastyön sisällölliset viitekehykset: vanhemmuuden tukeminen, kiintymyssuhde, varhainen vuorovaikutus ja perheterapeuttinen lähestymistapa. Tutkimuksessani painottuu kokemuksellinen tarkastelutapa. Tässä tutkimuksessa tarkastelutapa tarkoittaa sitä, että asiakastyön sisällölliset sekä verkostomaiseen työskentelyyn liittyvät ilmiöt, tulevat esille yksilöllisten kokemusten kautta.
Tutkimuksen tuloksia on kuvattu sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Kyselyiden sekä arviointien tuloksia on avattu koettujen kokemusten määränä sekä sisältönä. Koetun asiakastyön sisältö jaoteltiin sisältöanalyysin avulla lapseen ja vanhemmuuteen, parisuhteeseen sekä perheen kokonaistilanteeseen liittyen. Yhteistyön arvioinnissa on hyödynnetty Stakesin Varhaisen puuttumisen -mallin huolen vyöhykkeistöä kuvaamaan työntekijöiden koettua huolen määrää. Kootut aineistot on analysoitu aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla.
Tulosten perusteella Perhevalmennustyöryhmän työskentely koettiin kokonaisvaltaiseksi ja vaikuttavaksi. Tulokset olivat yhteneviä kaikista kolmesta näkökulmastaan. Työskentelyllä voitiin vahvistaa pitkäaikaisia ihmissuhteita, osallisuuden kokemusta, perheen omia voimavaroja ja sisäistä vuorovaikutusta. Työryhmän työntekijöiltä työskentely vaatii tulosten mukaan laaja-alaista ja terapeuttista tietotaitoa perheen elämänkaareen liittyen sekä vahvoja vuorovaikutustaitoja. Yhteistyökumppanit näkivät yhteistyön tukevan heidän omaa työtään. Asiantuntija-avun koettiin vahvistavan myös omia voimavaroja sekä työskentelytapoja.
Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työmuodon vaikuttavuutta ja saada näin työkaluja työn kehittämiselle. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista vahvistaa uuden ja innovatiivisen työmuodon rakenteita. Jatkotutkimuksessa tulisi tarkastella asiakaslähetteiden aiheiden, asiakkaaksi pääsyn odotusajan, työskennellyn huolisisällön ja palautteiden suhdetta.
Vastaako lähetteen sisältö työskenneltyjä aiheita, onko odotusajalla merkitystä perheen huolelle ja miksi asiakkuutta ei aina synny?
Tutkimuksen aineisto koostuu asiakasperheiltä vuosina 2006–2008 kerätyistä palautteista, työryhmän työntekijöiden tutkimuksen aikana kokoamista, asiakastyön dokumentoinnin pohjalta tehdyistä, huoliprofiileista sekä yhteistyökumppaneille tehdystä yhteistyön arviointikyselystä. Opinnäytetyön viitekehyksenä ovat Perhevalmennustyöryhmän työskentelyn pohjana oleva ennaltaehkäisevä hyvinvointityö sekä asiakastyön sisällölliset viitekehykset: vanhemmuuden tukeminen, kiintymyssuhde, varhainen vuorovaikutus ja perheterapeuttinen lähestymistapa. Tutkimuksessani painottuu kokemuksellinen tarkastelutapa. Tässä tutkimuksessa tarkastelutapa tarkoittaa sitä, että asiakastyön sisällölliset sekä verkostomaiseen työskentelyyn liittyvät ilmiöt, tulevat esille yksilöllisten kokemusten kautta.
Tutkimuksen tuloksia on kuvattu sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Kyselyiden sekä arviointien tuloksia on avattu koettujen kokemusten määränä sekä sisältönä. Koetun asiakastyön sisältö jaoteltiin sisältöanalyysin avulla lapseen ja vanhemmuuteen, parisuhteeseen sekä perheen kokonaistilanteeseen liittyen. Yhteistyön arvioinnissa on hyödynnetty Stakesin Varhaisen puuttumisen -mallin huolen vyöhykkeistöä kuvaamaan työntekijöiden koettua huolen määrää. Kootut aineistot on analysoitu aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla.
Tulosten perusteella Perhevalmennustyöryhmän työskentely koettiin kokonaisvaltaiseksi ja vaikuttavaksi. Tulokset olivat yhteneviä kaikista kolmesta näkökulmastaan. Työskentelyllä voitiin vahvistaa pitkäaikaisia ihmissuhteita, osallisuuden kokemusta, perheen omia voimavaroja ja sisäistä vuorovaikutusta. Työryhmän työntekijöiltä työskentely vaatii tulosten mukaan laaja-alaista ja terapeuttista tietotaitoa perheen elämänkaareen liittyen sekä vahvoja vuorovaikutustaitoja. Yhteistyökumppanit näkivät yhteistyön tukevan heidän omaa työtään. Asiantuntija-avun koettiin vahvistavan myös omia voimavaroja sekä työskentelytapoja.
Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työmuodon vaikuttavuutta ja saada näin työkaluja työn kehittämiselle. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista vahvistaa uuden ja innovatiivisen työmuodon rakenteita. Jatkotutkimuksessa tulisi tarkastella asiakaslähetteiden aiheiden, asiakkaaksi pääsyn odotusajan, työskennellyn huolisisällön ja palautteiden suhdetta.
Vastaako lähetteen sisältö työskenneltyjä aiheita, onko odotusajalla merkitystä perheen huolelle ja miksi asiakkuutta ei aina synny?