Askel askeleelta kohti työllistymistä : työvalmennussäätiö Tekevän valmennuksen tarkastelua
Mutanen, Ulla (2008-03-17)
Mutanen, Ulla
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008-03-17
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1205749817-9
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1205749817-9
Tiivistelmä
Tutkimusaihe on valittu yhteistyössä työvalmennussäätiö Tekevän edustajien kanssa. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut Tekeväsäätiön toiminnan kehittäminen. Toiminnan kehittämisessä näkökulmana on ollut erityisesti työllistyminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Tekevä-jakso vaikutti sieltä suoraan avoimille työmarkkinoille siirtyneiden henkilöiden työllistymiseen. Näiltä työllistyneiltä henkilöiltä kysyttiin heidän kokemustaan työllistymisestä ja Tekevä-jakson vaikutusta siihen.. Lisäksi Tekevä-jaksosta etsittiin niitä tekijöitä, jotka auttoivat valmentautujia työpaikan löytymisessä sekä niitä tekijöitä, joita Tekeväjaksosta puuttuu työllistymistä ajatellen. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten Tekevältä työllistyneet valmentautujat kokevat Tekevä-jakson auttaneen heitä työllistymisessä ja miten Tekevän palveluita tulisi kehittää, että ne vastaisivat paremmin työllistymisen haasteisiin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla ja niistä saatua aineistoa syvennettiin haastattelujen avulla. Tutkimusaineistoa kerättiin vuoden ajan 2006–2007. Kyselylomakkeet annettiin Tekevältä suoraan avoimille työmarkkinoille työllistyneille henkilöille, haastatteluun kutsuttiin kaikki kyselylomakkeen täyttäneet. Kaikkiaan kyselylomakkeita lähetettiin 20 henkilölle ja niistä palautui 17. Vastausprosentti oli 85. Haastatteluun osallistui yhdeksän kyselylomakkeeseen vastannutta henkilöä. Haastattelun teemat olivat voimavarat, motivaatio, vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja Tekevän toiminnan kehittäminen, etenkin työllistymistä ajatellen. Kvantitatiivista aineistoa käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Kvantitatiiviset tulokset on tarkasteltu pääasiassa frekvenssi- ja prosenttijakaumien avulla, havainnollistamisessa on käytetty lisäksi taulukoita ja kaavioita. Tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto on analysoitu sisällönanalyysia käyttäen. Aineiston analyysia on tehty sekä deduktiivisesti eli teorialähtöisesti että induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Tutkimustuloksen mukaan puolet tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että Tekevällä ololla oli merkitystä heidän työllistymiseensä. Vastaajien oli vaikea eritellä, miten Tekevän yksittäiset palvelut vaikuttivat heidän työllistymiseensä. Työllistymistä auttaviksi tekijöiksi tutkimuksessa nousivat valmentautujien voimavarojen lisääntyminen, motivaation ja kannustamisen vaikutus, hyvä vuorovaikutussuhde ja yhteisöllisyyden tunne. Tulevaisuudessa Tekevän toimintaan liittyvät odotukset kohdistuvat tutkimuksen mukaan valmennukseen, valmennustyyliin, työtehtäviin / työyhteisöön ja työnhakuun. Tutkimuksesta käy ilmi, että Tekevän palvelunimikkeistö on valmentujille vaikea. Tulevaisuudessa Tekevän haasteena on tunnistaa juuri ne valmentautujat, jotka tarvitsevat työllistymiseensä erityistä tukea. Yritysyhteistyöhön kannattaa panostaa jatkossakin, sillä se auttaa valmentautujia työllistymisessä.