Ruokohelpi maatilan ja lämpöyrittäjän polttoaineena
Sironen, Jenni (2008)
Sironen, Jenni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1207897304-1
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1207897304-1
Tiivistelmä
Maatiloilla ja lämpöyrittäjäkohteissa käytetään lämmitysenergian raaka-aineena pääosin kotimaista puupolttoainetta sekä turvetta. Pelloilla tuotettu biomassa olisi yksi varteenotettava vaihtoehto energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Lupaavin Suomessa tuotetuista peltoenergiakasveista on ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.). Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kokopuuhakkeen joukkoon silputtu ruokohelpi toimii pienen kokoluokan (alle 1 MW) lämmitysjärjestelmissä. Ruokohelven polton teknisiä edellytyksiä ja vaatimuksia selvitettiin polttokokein kahdessa eri lämmitysjärjestelmässä, tehoiltaan 60 ja 200 kW. Tarkoituksena oli havainnoida helpi-hakeseoksen käyttäytymistä varastoitaessa, kuljettimissa, syöttölaitteissa ja palopäällä. Polttokokeista selvisi, että silputtu ruokohelpi kevyenä polttoaineena on haaste etenkin pienen kokoluokan lämmityslaitteiston syöttöjärjestelmälle. Polttoaineen holvaantuminen sekä lajittuminen varastosiilossa aiheuttivat ongelmia. Epätasainen polttoainevirta sekä polttoaineseoksen vaihteleva koostumus tekivät palamisesta epävakaata. Laitteiston säätäminen ja optimaalisen palamistilan saavuttaminen on vaikeaa, minkä takia päästötasot saattavat nousta tavoiteltua korkeimmiksi. Isompi ja tehokkaampi lämmitysjärjestelmä pystyy testijaksojen perusteella selviytymään haasteista paremmin, mutta 60 kW:n laitteistolle helpisilppua ei voi varauksetta suositella. Työn tulosten perusteella silputtu ruokohelpi sopii tietyin ehdoin maatilan tai pienen mittakaavan lämpöyrittäjän polttoaineeksi. Jos helpeä haluaa hyödyntää polttoaineena, kannattaa ruokohelven osuus polttoaineseoksessa pitää melko pienenä. Silpun on oltava mahdollisimman lyhyttä ja se on sekoitettava pääpolttoaineeseen huolellisesti. Ruokohelpeä poltettaessa lämmitysjärjestelmä vaatii jatkuvaa seurantaa, vaikka takapalon vaara ei tehtyjen kokeiden perusteella ollutkaan suuri. Ruokohelpeä ei myöskään voi suositella polttoaineeksi huipputehontarpeen aikana, sillä irtotiheydeltään alhaisesta helvestä on vaikea saada irti riittävästi tehoja.