Hear me, see me : Digital storytelling ohjaustyön välineenä

Abstract

Digital storytelling on digitaalista tarinankerrontaa, jossa suullinen tarinankerrontaperinne liitetään uuteen digitaaliseen tekniikkaan. Siinä hyödynnetään oman äänen lisäksi musiikkia, kuvia ja kirjoitettua tekstiä. Valmis tuotos on muutaman minuutin pituinen lyhytelokuva.

Opinnäytetyön päätavoite oli tutkia Digital storytelling -menetelmää ohjaustyön välineenä. Tämä jakautui kolmeen pienempään tavoitteeseen: Windows Movie Maker -ohjelman käytettävyyden, Digital storytelling -menetelmän ohjattavuuden ja menetelmän hyödynnettävyyden tutkimiseen. Päätutkimuskysymyksenä oli ”Millainen on toimiva Digital storytelling -ohjauskokonaisuus?”, joka jakautui pienempiin tutkimuskysymyksiin: ”Miten Windows Movie Maker -ohjelma toimii käytännössä?” ja ”Miten ohjaus kannattaa järjestää?”.

Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa pidettiin maahanmuuttajista koostuvalle testiryhmälle työpaja, jossa jokainen osallistuja teki oman lyhytelokuvan. Työpajan aikana toteutettiin tutkimus, jonka menetelminä olivat osallistuva havainnointi ja kyselylomake. Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden tuloksena syntyi opas ohjaajalle.

Tutkimuksen tulos on, että Digital storytelling -menetelmä on toimiva ja monipuolinen työväline ohjaustoiminnassa: menetelmä on yksinkertainen käyttää, sitä voidaan hyödyntää monien eri ohjausryhmien kanssa ja sitä voidaan käyttää niin pedagogisessa kuin terapeuttisessa ohjauksessa.

Opinnäytetyö löytyy Theseuksesta ilman lyhytelokuvatallenteita ja tallenteineen HAMK:n Lahdensivun kirjastosta (tallenteet ovat katsottavissa, mutta eivät lainattavissa).

Digital storytelling is a method of combining narrative with digital content, including images, text and sound, to create a short film.

The purpose of this thesis was to examine Digital storytelling as a method of recreational activity. The focus was on the applicability of Windows Movie Maker programme, and on the suitability of Digital storytelling as a tool for instruction, as well as the applicability of the method in the field of crafts and recreation.

The background information was collected mainly from the Internet since the method is new and there are not any books in Finnish about the subject. The source material is mostly related to educational use of the method, even though it can also be used in the therapeutic settings.

The empirical part of the thesis involved a workshop where a group of immigrants made their own short films. The research methods used were participatory observation and a questionnaire. The thesis includes a guide book for facilitators.

According to the results of the research Digital storytelling is a versatile and an appropriate tool for recreational activity. The method is simple to use and it can be utilised with different groups both in pedagogical and therapeutical settings.

The thesis without short films can be found in Theseus, and with short films it can be found in the Lahdensivu library.