"Haluatko puhua siitä, miksi oot vihainen?" : toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa
Laine, Sanna; Seppänen, Anna (2010)
Laine, Sanna
Seppänen, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914781
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kerätä toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen
kohtaamisessa. Aggressiivisuus oli määritelty työssämme ulospäin suuntautuvaksi häiriökäyttäytymiseksi.
Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käytäntöjä sosiaali- ja terveysalan eri ammattilaiset
käyttävät työssään. Opinnäytetyössämme ammattilaiset olivat sekä avoimen leikkipuistotoiminnan että
lasten neurologisen kuntoutuksen työntekijöitä. Ammattialat olivat niitä, joilla itsekin työskentelemme.
Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka teoriapohjana käytimme sekä sensorisen
integraation teoriaa että temperamenttiteoriaa. Toteutimme työmme narratiivisella tutkimusotteella.
Keräsimme aineiston eläytymismenetelmällä, jossa kaksikymmentäyksi vastaajaa kirjoitti laatimaamme
kehyskertomukseen omasta mielestään toimivan ratkaisun. Aineiston analysoimme sekä
kvantifioinnilla että sisällönanalyysillä.
Aineistosta kävi ilmi, että toimivat käytännöt muodostuivat läsnäolon, tilan antamisen, toiminnan ja
sanoittamisen elementeistä, joko yksin tai yhdistelminä. Läsnäolo oli mainittu jokaisessa vastauksessa.
Yli puolet vastaajista koki tilan antamisen oleellisena osana käytäntöä. Lähes kolmannes vastaajista
koki toiminnan ja sanoittamisen olevan merkittävä osa käytäntöä.
Tulosten pohjalta voimme päätellä, että vastaajilla oli tietotaitoa, joka pohjautui jo olemassa oleviin
teoreettisiin käsitteisiin. Aineistosta nostamamme elementit voidaan näin todeta teoreettisesti
luotettaviksi. Tulokset kertovat, mitä elementtejä tarkoituksenmukaisesti ja luovasti yhdistelemällä
käytännöstä tulee toimiva. Opinnäytetyömme tuloksia voi käyttää kuka tahansa lasten parissa
työskentelevä henkilö, joka tuntee neuvottomuutta kohdatessaan aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen.
Uskomme, että toimivista käytännöistä tulevat hyötymään myös kohtaamamme lapset.
kohtaamisessa. Aggressiivisuus oli määritelty työssämme ulospäin suuntautuvaksi häiriökäyttäytymiseksi.
Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käytäntöjä sosiaali- ja terveysalan eri ammattilaiset
käyttävät työssään. Opinnäytetyössämme ammattilaiset olivat sekä avoimen leikkipuistotoiminnan että
lasten neurologisen kuntoutuksen työntekijöitä. Ammattialat olivat niitä, joilla itsekin työskentelemme.
Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka teoriapohjana käytimme sekä sensorisen
integraation teoriaa että temperamenttiteoriaa. Toteutimme työmme narratiivisella tutkimusotteella.
Keräsimme aineiston eläytymismenetelmällä, jossa kaksikymmentäyksi vastaajaa kirjoitti laatimaamme
kehyskertomukseen omasta mielestään toimivan ratkaisun. Aineiston analysoimme sekä
kvantifioinnilla että sisällönanalyysillä.
Aineistosta kävi ilmi, että toimivat käytännöt muodostuivat läsnäolon, tilan antamisen, toiminnan ja
sanoittamisen elementeistä, joko yksin tai yhdistelminä. Läsnäolo oli mainittu jokaisessa vastauksessa.
Yli puolet vastaajista koki tilan antamisen oleellisena osana käytäntöä. Lähes kolmannes vastaajista
koki toiminnan ja sanoittamisen olevan merkittävä osa käytäntöä.
Tulosten pohjalta voimme päätellä, että vastaajilla oli tietotaitoa, joka pohjautui jo olemassa oleviin
teoreettisiin käsitteisiin. Aineistosta nostamamme elementit voidaan näin todeta teoreettisesti
luotettaviksi. Tulokset kertovat, mitä elementtejä tarkoituksenmukaisesti ja luovasti yhdistelemällä
käytännöstä tulee toimiva. Opinnäytetyömme tuloksia voi käyttää kuka tahansa lasten parissa
työskentelevä henkilö, joka tuntee neuvottomuutta kohdatessaan aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen.
Uskomme, että toimivista käytännöistä tulevat hyötymään myös kohtaamamme lapset.