Näkemyksiä suomalaisten tulevaisuuden ruokatottumuksista
Winogradow, Katja; Karjalainen, Katja (2010)
Winogradow, Katja
Karjalainen, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916159
Tiivistelmä
Tulevaisuus kiinnostaa meitä kaikkia. Ennalta ei varmuudella voida sanoa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tulevaa voidaan kuitenkin ennakoida erilaisten näkökulmien kautta. Tulevaisuuden ruokatottumukset ovat moninaisia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on visioida suomalaisten kuluttajien tulevia ruokatottumuksia sekä kuvata vuoden 2030 ruokapöytää. Tavoitteena on selvittää suomalaisten kuluttajien näkemyksiä muuttuvista ruokavalinnoista.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat:
Millaisia näkemyksiä suomalaisella kuluttajalla on tulevaisuuden ruokatottumuksista?
Miten ennakoidut muutostekijät vaikuttavat suomalaisten ekologisiin ruokatottumuksiin?
Tutkimusmenetelmänä on käytetty passiivista eläytymismenetelmää. Kyseinen tutkimusmenetelmä valittiin, koska ihminen itse ymmärtää narratiivisesti sekä omaa elämäänsä että toisten elämää. Näin eläytymismenetelmä soveltuu myös välineeksi tuottamaan ja välittämään tietoa tästä aihealueesta. Eläytymismenetelmän käytössä tärkein seikka on kehystarina ja sen eri variaatiot. Aineiston kokoamista varten laadituissa kehystarinoissa vaihdettiin yhtä osaa kerrallaan ja pidettiin muut osat vakiona.
Kolmen laaditun kehystarinan avulla saatiin esille suomalaisten kuluttajien näkemyksiä maailmantalouden vaikutuksesta ekologisiin ruokatottumuksiin tulevaisuudessa. Ensimmäisessä tarinassa, jossa aiheena oli maailmantalouden tasapaino, nousi vahvasti esille yhteisöllisyyden lisääntyminen. Ekologisesta ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna onnistuneimmaksi kehystarinaksi nousi globaali taloudellinen kukoistus. Tuolloin ihmiset kokivat heillä olevan parhaat taloudelliset resurssit kulutus- ja ostopäätöksiinsä vaikuttamiseen. Talouden kukoistuksen aikana suosittiin kierrätystä sekä lähi- ja luomuruokaa. Kolmannessa kehystarinassa maailmantalous oli taantumassa. Sen pohjalta saaduista kirjoituksista ilmeni ihmisten välinpitämättömyys ekologisia arvoja kohtaan. Kehystarinasta riippumatta tuloksissa nousi yhtenäisenä piirteenä esille ruuan terveellisyys ja sen hinta sekä lähiruuan vertailu ulkomailta tuotuun ruokaan. Tutkimuksessa koottu narratiivinen kertomus vuoden 2030 suomalaisesta ruokapöydästä pohjautuu sekä aikaisempiin että tämän tutkimuksen tuloksiin.
Suomalaisten tulevaisuuden ekologiset ruokatottumukset tulevat olemaan yksi kasvava arvo tulevaisuuden yhteiskunnassa. Niiden tärkeyden kansalainen itse määrittelee omaan elämäänsä. Maailmantalous antaa suuntaviitat yhteiskunnallisille arvoille, mutta ihmiset pystyvät vaikuttamaan omalla ostokäyttäytymisillään tuotantojen suuntautumiseen. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen yhteiskunnan rakentaminen toteutuu vain yhteisymmärryksen kautta. Tulevaisuuden näkemysten mukaan suomalainen kuluttaja haluaa suosia kotimaista lähiruokaa ja kannattaa luomuruokien tuottamista. Ostopäätöksen sanelee kuitenkin pitkälti kuluttajien taloudellinen tilanne. Visions of the Future Eating Habits of Finns
The Future fascinates us. What happens in the future cannot be stated with certainty. However, we can predict the future through different perspectives. Future eating habits will be varied. The purpose of this thesis is to envision the future of Finnish consumers’ eating habits and to describe the Finnish dining table in 2030. The purpose of the thesis is to explore Finnish consumers' perceptions of changing food choices.
The main research questions are:
What are the Finnish consumers’ views on eating habits in the future?
How will the anticipated changes affect Finns’ ecological eating habits?
The passive role playing method was used as the research method. It was chosen because the narrative of one’s own live as well as others’ is only understood by the person in question. This method is a suitable tool to produce and disseminate information on the theme. In the passive role playing method, an important point is the framework for the story and its different variations. In the story framework one component was changed whereas other components were kept constant.
Three different variations of the frame story were drawn up that highlighted the Finnish consumers' perceptions of the world economy and the ecological impact of eating habits in the future. A strongly highlighted communality where the global economy was in balance could be interpreted from the first frame story. The best frame story from an ecological and overall well-being perspective was the second one whose main theme was the global economic bloom. In the third frame story the world economy was in recession. At the time of the recession people were indifferent towards ecological values. The frame stories’ variations clearly highlighted how Finnish consumers respond to global economic changes and how this affects ecological choices. Regardless of the frame story the common feature was food and its healthiness. Other common factors were the price and a comparison between local food and imported food.
The ecological future of the food habits of Finns will be one of the growing aspects in the future society. The importances of these habits will be determined by each citizen. The global economy is there to provide with signposts to back up social values, but people will be able to influence their own buying behavior. The construction of a sustainable society is only carried out by consensus. Finnish consumers are willing to promote domestic and local food as well as organic food production in the future. Ultimately, the financial situation will affect their purchasing decisions.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat:
Millaisia näkemyksiä suomalaisella kuluttajalla on tulevaisuuden ruokatottumuksista?
Miten ennakoidut muutostekijät vaikuttavat suomalaisten ekologisiin ruokatottumuksiin?
Tutkimusmenetelmänä on käytetty passiivista eläytymismenetelmää. Kyseinen tutkimusmenetelmä valittiin, koska ihminen itse ymmärtää narratiivisesti sekä omaa elämäänsä että toisten elämää. Näin eläytymismenetelmä soveltuu myös välineeksi tuottamaan ja välittämään tietoa tästä aihealueesta. Eläytymismenetelmän käytössä tärkein seikka on kehystarina ja sen eri variaatiot. Aineiston kokoamista varten laadituissa kehystarinoissa vaihdettiin yhtä osaa kerrallaan ja pidettiin muut osat vakiona.
Kolmen laaditun kehystarinan avulla saatiin esille suomalaisten kuluttajien näkemyksiä maailmantalouden vaikutuksesta ekologisiin ruokatottumuksiin tulevaisuudessa. Ensimmäisessä tarinassa, jossa aiheena oli maailmantalouden tasapaino, nousi vahvasti esille yhteisöllisyyden lisääntyminen. Ekologisesta ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna onnistuneimmaksi kehystarinaksi nousi globaali taloudellinen kukoistus. Tuolloin ihmiset kokivat heillä olevan parhaat taloudelliset resurssit kulutus- ja ostopäätöksiinsä vaikuttamiseen. Talouden kukoistuksen aikana suosittiin kierrätystä sekä lähi- ja luomuruokaa. Kolmannessa kehystarinassa maailmantalous oli taantumassa. Sen pohjalta saaduista kirjoituksista ilmeni ihmisten välinpitämättömyys ekologisia arvoja kohtaan. Kehystarinasta riippumatta tuloksissa nousi yhtenäisenä piirteenä esille ruuan terveellisyys ja sen hinta sekä lähiruuan vertailu ulkomailta tuotuun ruokaan. Tutkimuksessa koottu narratiivinen kertomus vuoden 2030 suomalaisesta ruokapöydästä pohjautuu sekä aikaisempiin että tämän tutkimuksen tuloksiin.
Suomalaisten tulevaisuuden ekologiset ruokatottumukset tulevat olemaan yksi kasvava arvo tulevaisuuden yhteiskunnassa. Niiden tärkeyden kansalainen itse määrittelee omaan elämäänsä. Maailmantalous antaa suuntaviitat yhteiskunnallisille arvoille, mutta ihmiset pystyvät vaikuttamaan omalla ostokäyttäytymisillään tuotantojen suuntautumiseen. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen yhteiskunnan rakentaminen toteutuu vain yhteisymmärryksen kautta. Tulevaisuuden näkemysten mukaan suomalainen kuluttaja haluaa suosia kotimaista lähiruokaa ja kannattaa luomuruokien tuottamista. Ostopäätöksen sanelee kuitenkin pitkälti kuluttajien taloudellinen tilanne.
The Future fascinates us. What happens in the future cannot be stated with certainty. However, we can predict the future through different perspectives. Future eating habits will be varied. The purpose of this thesis is to envision the future of Finnish consumers’ eating habits and to describe the Finnish dining table in 2030. The purpose of the thesis is to explore Finnish consumers' perceptions of changing food choices.
The main research questions are:
What are the Finnish consumers’ views on eating habits in the future?
How will the anticipated changes affect Finns’ ecological eating habits?
The passive role playing method was used as the research method. It was chosen because the narrative of one’s own live as well as others’ is only understood by the person in question. This method is a suitable tool to produce and disseminate information on the theme. In the passive role playing method, an important point is the framework for the story and its different variations. In the story framework one component was changed whereas other components were kept constant.
Three different variations of the frame story were drawn up that highlighted the Finnish consumers' perceptions of the world economy and the ecological impact of eating habits in the future. A strongly highlighted communality where the global economy was in balance could be interpreted from the first frame story. The best frame story from an ecological and overall well-being perspective was the second one whose main theme was the global economic bloom. In the third frame story the world economy was in recession. At the time of the recession people were indifferent towards ecological values. The frame stories’ variations clearly highlighted how Finnish consumers respond to global economic changes and how this affects ecological choices. Regardless of the frame story the common feature was food and its healthiness. Other common factors were the price and a comparison between local food and imported food.
The ecological future of the food habits of Finns will be one of the growing aspects in the future society. The importances of these habits will be determined by each citizen. The global economy is there to provide with signposts to back up social values, but people will be able to influence their own buying behavior. The construction of a sustainable society is only carried out by consensus. Finnish consumers are willing to promote domestic and local food as well as organic food production in the future. Ultimately, the financial situation will affect their purchasing decisions.