Tilaaja-tuottajamallin käyttöönoton onnistumisen arviointi Hyvinkään sairaanhoitoalueella
Hämäläinen, Pauliina (2010)
Hämäläinen, Pauliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717403
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida tilaaja-tuottajamallin käyttöönoton onnistumista Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Työ suoritettiin toiminnallisena kehittämishankkeena taustaorganisaatiolle. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten tukitoimintojen siirtämisessä liikelaitoksiin tilaaja-tuottajamallin avulla on onnistuttu Hyvinkään sairaanhoitoalueella.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin strategialähtöisen toiminnan, tilaaja-tuottajatoiminnan, muutosjohtamisen sekä strategisen ja operatiivisen tehokkuuden käsitteiden alueille. Viitekehys painottui opinnäytetyön aiheen mukaisesi tilaaja-tuottajatoimintaa ja muutosjohtajuutta käsittelevään kirjallisuuteen. Teoreettisen osuuden tärkeimpiä tietolähteitä olivat alan kirjallisuus, tieteelliset artikkelit ja internet-julkaisut.
Tutkimusotteena oli tapaustutkimus ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Kehittämishankkeen tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, teemahaastatteluilla ja dokumenttiaineistosta. Kyselytutkimus suoritettiin Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtavassa asemassa olevien työntekijöiden keskuudessa ja sitä täydennettiin teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin ja tuloksista tehtiin johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Hyvinkään sairaanhoitoalueelle.
Kehittämishankkeen tutkimus osoitti, että uudella toimintatavalla ei saavutettu tilaaja-tuottajatoimintatavan hyötyjä. Tilaajan asema ja vaikuttamismahdollisuus liikelaitosten tuottamiin palveluihin oli heikko, eikä liikelaitosten palveluista saatu riittävästi raportteja. Tutkimustuloksista kävi ilmi myös suuret liikelaitoskohtaiset erot. Ne liikelaitokset, joiden toiminta oli lähellä erikoissairaanhoidon ydintoimintaa, onnistuivat muutostilanteessa parhaiten ja niiden palveluihin oltiin kaikkein tyytyväisimpiä.
Kehittämistoimenpiteinä esitettiin taustaorganisaation kiinnittävän erityistä huomiota niihin tekijöihin, joissa liikelaitokset eivät pärjänneet muutostilanteessa ja niihin liikelaitoksiin, jotka saivat tutkimuksessa heikoimman arvion. Tilaajan aseman vahvistamiseksi tutkimustulokset olisi hyvä jakaa tiedoksi liikelaitoksille. Liikelaitosten toiminnan raportointiin olisi asetettava täsmälliset vaatimukset.
Jatkotutkimusaiheet esitettiin tehdyn kehittämishankkeen pohjalta. Yhtenä jatkotutkimusaiheena ehdotettiin liikelaitosten toiminnan ja toimintaprosessien tutkimista, jotta voitaisiin selvittää, mistä suuret liikelaitoskohtaiset erot johtuivat ja hyödyntää paremman arvion saaneiden liikelaitosten hyviä käytänteitä. Toisena jatkotutkimusaiheena ehdotettiin nyt toteutetun tutkimuksen suorittamista muilla HUS:n sairaanhoitoalueilla. Kolmantena aineena olisi toteuttaa tutkimus uudelleen tilaaja-tuottajatoiminnan vakiinnuttua ja neljäntenä aiheena tutkia liikelaitosten ja sairaanhoitoalueen tiedottamista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin strategialähtöisen toiminnan, tilaaja-tuottajatoiminnan, muutosjohtamisen sekä strategisen ja operatiivisen tehokkuuden käsitteiden alueille. Viitekehys painottui opinnäytetyön aiheen mukaisesi tilaaja-tuottajatoimintaa ja muutosjohtajuutta käsittelevään kirjallisuuteen. Teoreettisen osuuden tärkeimpiä tietolähteitä olivat alan kirjallisuus, tieteelliset artikkelit ja internet-julkaisut.
Tutkimusotteena oli tapaustutkimus ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Kehittämishankkeen tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, teemahaastatteluilla ja dokumenttiaineistosta. Kyselytutkimus suoritettiin Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtavassa asemassa olevien työntekijöiden keskuudessa ja sitä täydennettiin teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin ja tuloksista tehtiin johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Hyvinkään sairaanhoitoalueelle.
Kehittämishankkeen tutkimus osoitti, että uudella toimintatavalla ei saavutettu tilaaja-tuottajatoimintatavan hyötyjä. Tilaajan asema ja vaikuttamismahdollisuus liikelaitosten tuottamiin palveluihin oli heikko, eikä liikelaitosten palveluista saatu riittävästi raportteja. Tutkimustuloksista kävi ilmi myös suuret liikelaitoskohtaiset erot. Ne liikelaitokset, joiden toiminta oli lähellä erikoissairaanhoidon ydintoimintaa, onnistuivat muutostilanteessa parhaiten ja niiden palveluihin oltiin kaikkein tyytyväisimpiä.
Kehittämistoimenpiteinä esitettiin taustaorganisaation kiinnittävän erityistä huomiota niihin tekijöihin, joissa liikelaitokset eivät pärjänneet muutostilanteessa ja niihin liikelaitoksiin, jotka saivat tutkimuksessa heikoimman arvion. Tilaajan aseman vahvistamiseksi tutkimustulokset olisi hyvä jakaa tiedoksi liikelaitoksille. Liikelaitosten toiminnan raportointiin olisi asetettava täsmälliset vaatimukset.
Jatkotutkimusaiheet esitettiin tehdyn kehittämishankkeen pohjalta. Yhtenä jatkotutkimusaiheena ehdotettiin liikelaitosten toiminnan ja toimintaprosessien tutkimista, jotta voitaisiin selvittää, mistä suuret liikelaitoskohtaiset erot johtuivat ja hyödyntää paremman arvion saaneiden liikelaitosten hyviä käytänteitä. Toisena jatkotutkimusaiheena ehdotettiin nyt toteutetun tutkimuksen suorittamista muilla HUS:n sairaanhoitoalueilla. Kolmantena aineena olisi toteuttaa tutkimus uudelleen tilaaja-tuottajatoiminnan vakiinnuttua ja neljäntenä aiheena tutkia liikelaitosten ja sairaanhoitoalueen tiedottamista.