Suurkoneet, yhä täällä
Nummela, Tuuli (2010)
Nummela, Tuuli
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216857
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on tehty opinnäytetyönä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoululle. Työ on lähtenyt liikkeelle opinnäytetyön tekijän omasta kiinnostuksesta aiheeseen ja se on toteutettu vuoden 2010 aikana.
Nuorten ICT-asiantuntijoiden mielikuvat suurkoneista jäävät usein koulussa kerrottujen historiakatsausten varaan. Vaikka historian ohessa mainittaisiinkin koneiden olevan käytössä joissakin yrityksessä edelleen, saattaa tieto jäädä huomiotta. Jos nuori myöhemmin päätyy suurkonealalle töihin, on opittuja tietoja päivitettävä - kyseessä kun ei olekaan nurkkaan unohdettu pala historiaa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten suurkoneet ovat nykyaikana käytössä ja minkälaiset tulevaisuuden näkymät koneilla tällä hetkellä ovat. Työllä halutaan myös herättää ajatuksia sekä uudistamaan vanhentuneita mielikuvia suurkoneista. Tutkimuksen tulokset on rajattu käsittelemään suurkoneita Suomessa.
Työ on toteutettu keräämällä teoreettista tausta-aineistoa kirjoista, lehtiartikkeleista sekä sähköisistä tietoverkoista. Teoriasta on johdettu kysymyksiä, joiden avulla on haettu vastauksia tutkimusongelmiin. Tutkimuksen tulosten selvittämiseksi valittiin joukko suurkoneiden parissa työskenteleviä henkilöitä, joita haastateltiin huhtikuun ja kesäkuun aikana Helsingissä. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistruktuurista teemahaastattelua.
Suurkoneiden vahvuutena pidetään muun muassa luotettavuutta, tietoturvaa sekä kykyä hallita useita samanaikaisia käyttäjiä ja ohjelmapyyntöjä. Koneet ovat teknisesti kehittyneitä ja laadukkaita ja yritykset ovat sijoittaneet niille erityisesti suuret kriittiset tietokantansa sekä mahdollisesti keskeisimmät sovellusjärjestelmänsä. Haasteena suurkoneiden käytössä on asiantuntijoiden ikääntyminen sekä uuden henkilöstön löytäminen sekä kouluttaminen.
Suurkoneista puhuttaessa ei voida ajatella enää ainoastaan perinteisiä suurkoneita, sillä rinnalle on tullut linux-virtualisointia hyödyntävä ns. uuden sukupolven suurkone. Siinä yhdistävänä tekijänä aikaisempaan on ainoastaan käytetty suurkonealusta. Kummatkin suurkonetyypeistä säilyvät käytössä vielä useita vuosia, mutta linux-virtualisoinnin ero perinteiseen suurkoneeseen on sen kasvava lukumäärä markkinoilla.
Nuorten ICT-asiantuntijoiden mielikuvat suurkoneista jäävät usein koulussa kerrottujen historiakatsausten varaan. Vaikka historian ohessa mainittaisiinkin koneiden olevan käytössä joissakin yrityksessä edelleen, saattaa tieto jäädä huomiotta. Jos nuori myöhemmin päätyy suurkonealalle töihin, on opittuja tietoja päivitettävä - kyseessä kun ei olekaan nurkkaan unohdettu pala historiaa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten suurkoneet ovat nykyaikana käytössä ja minkälaiset tulevaisuuden näkymät koneilla tällä hetkellä ovat. Työllä halutaan myös herättää ajatuksia sekä uudistamaan vanhentuneita mielikuvia suurkoneista. Tutkimuksen tulokset on rajattu käsittelemään suurkoneita Suomessa.
Työ on toteutettu keräämällä teoreettista tausta-aineistoa kirjoista, lehtiartikkeleista sekä sähköisistä tietoverkoista. Teoriasta on johdettu kysymyksiä, joiden avulla on haettu vastauksia tutkimusongelmiin. Tutkimuksen tulosten selvittämiseksi valittiin joukko suurkoneiden parissa työskenteleviä henkilöitä, joita haastateltiin huhtikuun ja kesäkuun aikana Helsingissä. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistruktuurista teemahaastattelua.
Suurkoneiden vahvuutena pidetään muun muassa luotettavuutta, tietoturvaa sekä kykyä hallita useita samanaikaisia käyttäjiä ja ohjelmapyyntöjä. Koneet ovat teknisesti kehittyneitä ja laadukkaita ja yritykset ovat sijoittaneet niille erityisesti suuret kriittiset tietokantansa sekä mahdollisesti keskeisimmät sovellusjärjestelmänsä. Haasteena suurkoneiden käytössä on asiantuntijoiden ikääntyminen sekä uuden henkilöstön löytäminen sekä kouluttaminen.
Suurkoneista puhuttaessa ei voida ajatella enää ainoastaan perinteisiä suurkoneita, sillä rinnalle on tullut linux-virtualisointia hyödyntävä ns. uuden sukupolven suurkone. Siinä yhdistävänä tekijänä aikaisempaan on ainoastaan käytetty suurkonealusta. Kummatkin suurkonetyypeistä säilyvät käytössä vielä useita vuosia, mutta linux-virtualisoinnin ero perinteiseen suurkoneeseen on sen kasvava lukumäärä markkinoilla.