Brändi- ja ulkoasuprosessi julkishallinnon organisaatiossa

Abstract

Visuaalisen suunnittelun ja brändin voimavaroja ei hyödynnetä riittävästi Suomen julkishallinnon piirissä. Opinnäytetyöni tavoitteena on perustella, miksi julkishallinnon organisaatiot tarvitsevat brändejä siinä missä yrityksetkin, ja miten ulkoasuprosessi viedään menestyksekkäästi alusta loppuun. Työni on tehty toimeksiantona sisäasiainministeriölle. Myös muut julkishallinnon organisaatioiden edustajat voivat löytää työstäni ideoita ilmeuudistukseen liittyen.

Työskentelin sisäasiainministeriön viestintäyksikössä harjoittelijana kesällä 2009. Ministeriöltä puuttui graafinen ohjeisto kokonaan, ja ainoa visuaalisesti toistuva elementti oli tunnus. Tammikuussa 2010 ministeriölle tehtiin pikainen ilmeuudistus, jonka yhteydessä määriteltiin perusmateriaalien graafiset suuntaviivat ja tunnuksesta tehtiin päivitetty versio. Uudistus on vain väliaikainen, ja kokonaisvaltainen ilmeuudistus on tarkoitus toteuttaa muutaman vuoden kuluessa.

Työni koostuu toimeksiantajan esittelystä, teoriaosuudesta, neljästä teemahaastattelusta sekä toimintaehdotuksista. Teoriaosuudessa käydään läpi visuaalisen suunnittelun ja brändinrakennuksen perusteita. Lisäksi tutustutaan julkisen hallinnon rakenteeseen ja toimintaan sekä sen organisaatioiden näkyvyyteen. Brändikirjallisuuteen pohjaten perustellaan brändien tarpeellisuus myös voittoa tavoittelemattomille organisaatioille. Haastattelututkimuksessa lähdettiin keräämään neuvoja ulkoasuprosessin vaiheisiin. Haastattelin neljää eri organisaatioiden edustajaa, jotka ovat olleet vastuuasemassa ulkoasuprosessin hoitamisessa.

Opinnäytetyöni tulokset on tiivistetty toimintaehdotuksien muotoon. Toimintaehdotuksissa käydään yksityiskohtaisesti läpi ulkoasuprosessin lähtökohtia ja vaiheita. Visuaalisuuden lisäksi uudistusprosessia tulee katsoa laaja-alaisempana uudistuksena ministeriön toiminnassa.

Ministeriöt ovat isoja organisaatioita, joiden toimialueet ja tavoitteet jäävät helposti epäselviksi. Ministeriöiden tulisikin pyrkiä toiminnassaan läpinäkyvyyteen. Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa hallituksella ja ministeriöillä on yhteinen visuaalinen identiteetti. Yhtenäinen linja antaa johdonmukaisen ja ammattitaitoisen vaikutelman. Suurin osa Suomen ministeriöistä tarvitsisi päivitetyn visuaalisen ilmeen. Sen sijaan, että jokainen ministeriö alkaisi uudistaa omaa ilmettään, voitaisiin ottaa mallia edellä mainituista pohjoismaista. Nykyaikainen, laadukas ja yhtenäisesti toistuva ilme toisi hallitukselle ja ministeriöille uskottavuutta. Lisäksi se antaisi selkeämmän käsityksen niiden toiminnasta sekä rakenteesta, ja kasvattaisi luottamusta Suomen päättäjiin.

The visual design and brand resources are not sufficiently used in the domain of the Finnish public administration. My thesis aims to explain why the public sector organizations need brands and how the visual identity process is concluded successfully from the beginning to the end. My work is an assignment for the Ministry of the Interior. Also other representatives may find ideas from my work concerning the graphic reform.

I worked at the Ministry's information department as a trainee in the summer of 2009. The Ministry lacked graphical instructions, and the only visually repetitive element was the logo. In January 2010, a quick graphic reform was made for the Ministry, during which the graphical guidelines of basic materials were defined and an updated version of the logo was made. The reform is only temporary, and the overall graphic reform is to be carried out within a few years.

My work consists of the employer's presentation, the theory section, four thematic interviews and the proposals for action. The theory section covers the visual design and the brand building principles. In addition, the public administration’s structure and operation as well as the visibility of its organizations is explored. On the basis of the brand literature, the necessity of the brands also for non-profit organizations is discussed. In the interview research, advice for the stages of the visual identity process was gathered. I interviewed four representatives of different organizations, who have been managing the visual identity process.

The results of my thesis are summarized in the form of action proposals. In the action proposals, the baselines and the stages of the visual identity process are reviewed in detail. In addition, the reform process should be regarded as a more wide-range reform in the ministry’s operation.

The ministries are large organizations, whose domains and objectives remain easily unclear. The ministries should pursue transparency in their operation. In Sweden, Norway and Iceland, the government and the ministries have a common visual identity. The unified line provides a consistent and professional impression. Most of the Finnish ministries would need an updated visual image. Instead of each ministry renovating their own visual identity, they could learn from example of the above mentioned northern countries. Modern, high quality and uniformly recurring visual identity would bring credibility to the government and the ministries. In addition, it would give a clearer understanding of their operation as well as structure, and would increase the confidence in the Finnish decision-makers.