Somali immigrants' perceptions of mental health

Abstract

The purpose of this Bachelor’s thesis was to explore Somali immigrants’ perceptions of mental health. The aim was to find out how Somali immigrants viewed mental health, mental disorders and how they would help a person with a mental disorder. The study belongs to the Empowering Work research and development path in Laurea University of Applied Sciences, and the working life partner of the study was Espoo Mental Health Association (Espoon mielenterveysyhdistys ry). Qualitative research methods were used to conduct the study. Semi-structured interviews were carried out to gather the data, consisting of two individual and three group interviews. Altogether twenty-five Somali immigrants were interviewed. Content analysis was used to analyse the data. The findings showed that for example good health, peaceful environment, social support, and ability to practice one’s own culture and religion contributed to positive mental health. The two last ones were also considered important when asking about sources of help. Religion was seen important when maintaining health and wellbeing, and when healing illnesses. The informants thought the immigration process in itself was a threat for both physical and mental wellbeing. Furthermore, difficulties faced in Finland or lacking something in life, for example friends or family, were commonly seen as risk factors. Due to their Islamic beliefs, the informants thought that severe disorders, where hearing voices is a symptom, were often caused by the Devil or bad spirits. Overall, the informants’ perceptions of mental health and sources of help were similar to those typical in western thinking. However, their perceptions of mental disorders were more related to their culture and religion.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia somalialaisten maahanmuuttajien käsityksiä mielenterveydestä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka somalialaiset maahanmuuttajat näkivät mielenterveyden, mielenterveyden häiriöt ja kuinka he auttaisivat henkilöä, jolla on mielenterveyden häiriö. Tutkimus kuuluu Voimaannuttavan Työn Tutkimus- ja Kehittämislinjaan Laurea-ammattikorkeakoulussa, ja tutkimuksen työelämän kumppanina oli Espoon mielenterveysyhdistys ry. Laadullisia menetelmiä käytettiin tutkimuksen tekemisessä. Puolistrukturoituja haastatteluja tehtiin tiedon keräämiseksi, ja ne käsittivät kaksi yksilö- ja kolme ryhmähaastattelua. Yhteensä 25 somalialaista maahanmuuttajaa osallistui tähän tutkimukseen. Sisällönanalyysiä käytettiin tiedon analysoimiseksi. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että esimerkiksi hyvä terveys, rauhallinen ympäristö, sosiaalinen tuki ja se, että pystyy harjoittamaan omaa uskontoa ja kulttuuria vaikuttivat osaltaan positiiviseen mielenterveyteen. Kahta viimeistä pidettiin myös tärkeinä, kun kysyttiin avun lähteistä. Uskonto nähtiin tärkeänä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä sairauksia parannettaessa. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että maahanmuuttoprosessi itsessään oli uhka sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnille. Lisäksi Suomessa kohdatut vaikeudet tai jonkin, esimerkiksi ystävien tai perheen, puuttuminen elämästä nähtiin yleisesti riskitekijöinä. Islamin uskomustensa takia haastateltavat ajattelivat, että vakavat häiriöt, joissa sairastunut kuulee ääniä, olivat usein paholaisen tai pahojen henkien aiheuttamia. Kaiken kaikkiaan haastateltavien käsitykset mielenterveydestä ja avun lähteistä olivat samankaltaisia kuin tyypillisessä länsimaisessa ajattelussa. Kuitenkin heidän näkemyksensä mielenterveyden häiriöistä liittyivät enemmän heidän uskontoonsa ja kulttuuriinsa.