Parisuhdemuodot vertailussa
Ahokumpu, Johanna; Sirkiä, Anni (2010)
Ahokumpu, Johanna
Sirkiä, Anni
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110914285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110914285
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on käydä läpi parisuhdemuotojen lain tasoista sääntelyä ja vertailla suhde-muodon vaikutuksia perintö- ja lahjaverotukseen, sukunimen määräytymiseen, adoptioon sekä isyysolettamaan. Parisuhdemuodoilla tarkoitetaan tässä työssä avioliittoa, rekisteröityä parisudetta, avoliittoa ja rekisteröimätöntä parisuhdetta. Lain tasolla säännellään nykyisin vain avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta. Tulevaisuudessa sääntely voi ulottua koskemaan myös avoliittoa ja rekisteröimätöntä parisudetta.
Vuosina 2008 ja 2009 perintö- ja lahjaverotusta uudistettaessa verotusta kevennettiin. Aviopuolisot ja rekiste-röidyssä parisuhteessa elävät parisuhdekumppanit hyötyivät uudistuksesta muissa parisuhdemuodoissa eläviä enemmän. Perintö- ja lahjaveron suuruuden määräytymiseen parisuhteen muodolla on olennainen merkitys.
Kaikilla ihmisillä tulee lain mukaan olla sukunimi. Usein saman perheen jäsenillä on sama sukunimi. Parisuhteen muodolla on vaikutusta suhteen osapuolten oikeuksiin saada käyttöönsä yhteinen sukunimi. Aviopuolisoilla on erilaisia mahdollisuuksia saada käyttöönsä yhteinen sukunimi. Avopuolisot, rekisteröimättömässä parisuhteessa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät voivat pääsääntöisesti saada saman sukunimen vain nimiseuraannon kautta. Käytännössä rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat kuitenkin hakemusteitse saada käyttöönsä saman sukunimen.
Suomessa adoptiot jaetaan heikkoihin ja vahvoihin adoptioihin. Ennen 1.1.1980 tehdyt adoptiot ovat heikkoja, mikä tarkoittaa sitä, että ottolapsen suhde biologisiin vanhempiin säilyy ja samoin heidän välinen perintöoikeus säilyy. Vahvoiksi adoptioiksi kutsutaan 1.1.1980 jälkeen vahvistettuja adoptioita. Vahvassa adoptiossa ottolapsi rinnastetaan täysin ottovanhempien biologisiin lapsiin ja hänen jäämistöoikeudellinen suhteensa biologisiin vanhempiin katkeaa kokonaan.
Isyys voi määräytyä joko laillisen isyysolettaman, maistraatin hyväksymän isyyden tunnustuksen tai kanneperusteisen tuomioistuimen päätöksen perusteella. Avioliitossa sovelletaan isyysolettamaa, jonka mukaan lapsen äidin aviomies on lapsen isä. Avoliitossa, rekisteröidyssä ja rekisteröimättömässä parisuhteessa ei sovelleta isyysolettamaa. Isyys voidaan kumota kanteella tai tunnustamalla.
Vuosina 2008 ja 2009 perintö- ja lahjaverotusta uudistettaessa verotusta kevennettiin. Aviopuolisot ja rekiste-röidyssä parisuhteessa elävät parisuhdekumppanit hyötyivät uudistuksesta muissa parisuhdemuodoissa eläviä enemmän. Perintö- ja lahjaveron suuruuden määräytymiseen parisuhteen muodolla on olennainen merkitys.
Kaikilla ihmisillä tulee lain mukaan olla sukunimi. Usein saman perheen jäsenillä on sama sukunimi. Parisuhteen muodolla on vaikutusta suhteen osapuolten oikeuksiin saada käyttöönsä yhteinen sukunimi. Aviopuolisoilla on erilaisia mahdollisuuksia saada käyttöönsä yhteinen sukunimi. Avopuolisot, rekisteröimättömässä parisuhteessa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät voivat pääsääntöisesti saada saman sukunimen vain nimiseuraannon kautta. Käytännössä rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat kuitenkin hakemusteitse saada käyttöönsä saman sukunimen.
Suomessa adoptiot jaetaan heikkoihin ja vahvoihin adoptioihin. Ennen 1.1.1980 tehdyt adoptiot ovat heikkoja, mikä tarkoittaa sitä, että ottolapsen suhde biologisiin vanhempiin säilyy ja samoin heidän välinen perintöoikeus säilyy. Vahvoiksi adoptioiksi kutsutaan 1.1.1980 jälkeen vahvistettuja adoptioita. Vahvassa adoptiossa ottolapsi rinnastetaan täysin ottovanhempien biologisiin lapsiin ja hänen jäämistöoikeudellinen suhteensa biologisiin vanhempiin katkeaa kokonaan.
Isyys voi määräytyä joko laillisen isyysolettaman, maistraatin hyväksymän isyyden tunnustuksen tai kanneperusteisen tuomioistuimen päätöksen perusteella. Avioliitossa sovelletaan isyysolettamaa, jonka mukaan lapsen äidin aviomies on lapsen isä. Avoliitossa, rekisteröidyssä ja rekisteröimättömässä parisuhteessa ei sovelleta isyysolettamaa. Isyys voidaan kumota kanteella tai tunnustamalla.