KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALKUKARTOITUSRYHMÄT : Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Vantaalla
Mattila, Ira (2010)
Mattila, Ira
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101111193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101111193
Tiivistelmä
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö käsittelee Vantaan kaupungin kuntouttavassa työtoiminnassa toteutettua ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanketta. Kaksi kolmen kuukauden pituista ryhmäjaksoa ajoittui keväälle 2009 ja ne toteutettiin osittain ostopalveluna. Vuoden 2010 alusta kuntouttavan työtoiminnan lakia muutettiin siten, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen velvoittavuuden ikäraja poistettiin. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan kehittämisellä pyrittiin vastaamaan tähän palvelutarpeen kasvuun ja laajentamaan kuntouttavan työtoiminnan palveluvalikkoa.
Kehittämishankkeen tärkeimpinä tuloksina havaittiin, että tämän tyyppiselle palvelulle on tarvetta. Yksilötasolla osallistuminen näytti tukevan sosiaalista kuntoutumista. Asiakkaiden elämänhallinta ja mielenkiinnon kohteet lisääntyivät. Laajempi aktivointisuunnitelmatilaisuus järjestettiin ryhmätoiminnan loppupuolella ja suunnitelma kirjattiin jakson aikana tuotettujen jatkosuunnitelmien pohjalta. Monille asiakkaille kolmen kuukauden mittainen jakso kun-toutusprosessissa on kuitenkin liian lyhyt.
Organisaatiotasolla luotiin ja mallinnettiin toimiva palveluprosessi sekä liitettiin ryhmämuotoinen toiminta osaksi palveluvalikkoa. Matalan kynnyksen toiminnan liittäminen osaksi palveluvalikkoa mahdollistaa palvelun tarjoamisen runsasta tukea tarvitseville asiakkaille, mutta myös niille asiakkaille, joiden kuntoutusprosessi ei ole syystä tai toisesta aiemmin edennyt. Luotua pika-aktivointisuunnitelmamallia voidaan hyödyntää kuntouttavan työtoiminnan organisaatioissa valtakunnallisestikin.
Kehittämishankkeen tärkeimpinä tuloksina havaittiin, että tämän tyyppiselle palvelulle on tarvetta. Yksilötasolla osallistuminen näytti tukevan sosiaalista kuntoutumista. Asiakkaiden elämänhallinta ja mielenkiinnon kohteet lisääntyivät. Laajempi aktivointisuunnitelmatilaisuus järjestettiin ryhmätoiminnan loppupuolella ja suunnitelma kirjattiin jakson aikana tuotettujen jatkosuunnitelmien pohjalta. Monille asiakkaille kolmen kuukauden mittainen jakso kun-toutusprosessissa on kuitenkin liian lyhyt.
Organisaatiotasolla luotiin ja mallinnettiin toimiva palveluprosessi sekä liitettiin ryhmämuotoinen toiminta osaksi palveluvalikkoa. Matalan kynnyksen toiminnan liittäminen osaksi palveluvalikkoa mahdollistaa palvelun tarjoamisen runsasta tukea tarvitseville asiakkaille, mutta myös niille asiakkaille, joiden kuntoutusprosessi ei ole syystä tai toisesta aiemmin edennyt. Luotua pika-aktivointisuunnitelmamallia voidaan hyödyntää kuntouttavan työtoiminnan organisaatioissa valtakunnallisestikin.