Kuinka markkinoida kouluruokailua nuorille käyttäjille
Pantsu, Jouni; Jerima, Alexandra (2010)
Pantsu, Jouni
Jerima, Alexandra
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717362
Tiivistelmä
Kouluruokailu ja sen huono maine on herättänyt keskustelua jo pitkään. Kouluruokaa ei koeta oppilaiden keskuudessa houkuttelevaksi ja yhä harvempi nuori syö lautasmallin mukaan. Sen sijaan yhä useampi nuori hakee koulun lähellä sijaitsevasta kaupasta tai pikaruokalasta runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävää ruokaa. Ei riitä, että pelkästään kouluruoan laatua parannetaan, vaan tarvitaan sen kokonaisvaltaisempaa kehittämistä. Kouluruokailun imagon nostamiseksi kouluruokailua pitää markkinoida nuorille.
Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin vuonna 2008 Deli-hanke, jonka tarkoituksena on nostaa suomalaisen kouluruoan imagoa yläasteikäisten keskuudessa, sekä saada heidät tietoisiksi terveellisistä elämäntavoista. Tämä tutkielma on osa Deli-hanketta. Työn tarkoitus on kehittää suunnitelma houkuttelevamman imagon kehittämiseksi yläasteen kouluruokailuun.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu markkinoinnista, palvelusta, kouluruokailusta ja nuorisokulttuurista. Myös sosiaalinen media on otettu huomioon, koska nuoret viettävät yhä enemmän aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa, kuten esimerkiksi Facebookissa.
Menetelminä on käytetty fokusryhmähaastattelua sekä havainnointia. Haastattelut sekä havainnointi toteutettiin kahdessa yläkoulussa, Helsingissä ja Espoossa. Niissä haastateltiin koulun oppilaita ja henkilökuntaa.
Tutkimuksen tekeminen aloitettiin perehtymällä aikaisempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, sekä olemassa olevaan teoriaan. Tämän jälkeen oltiin yhteydessä kohdekouluihin ja pohdittiin koulun rehtorien kanssa, millä tavalla tutkimusta olisi soveliasta suorittaa. Tässä vaiheessa menetelmiksi valikoitui fokusryhmähaastattelu ja havainnointi. Espoossa kirjoittajat osallistuivat ruokaraadin kokoukseen, jossa toteutettiin ensimmäinen ryhmähaastattelu. Haastattelu meni kokonaisuudessaan hyvin ja se tuotti paljon aineistoa. Toinen haastattelu toteutettiin Helsingissä, jossa kohteena oli seitsemännen luokan kotitalousryhmä. Tämä haastattelu ei tuottanut toivotulla tavalla tulosta.
Tutkimuksen tuloksena koottiin ehdotuksia, joita jokainen koulu pystyy hyödyntämään kouluruokailun markkinoinnissa. Ehdotukset antavat suuntaa siihen, minkälaisia aiheita markkinoinnissa kannattaa tuoda esiin ja keneltä kaikilta se vaatii panostusta. Yksi pinnalle noussut aihe oli nuorten rahan käyttö. Nuorille voisi kuvata konkreettisin esimerkein, kuinka paljon kouluruokaa syömällä voi säästää rahaa, kun ei tarvitse ostaa kaupasta välipalaa. Myös oppilaiden osallistuminen keittiön toimintaan lisää kouluruokailun arvostusta. Nuoret viettävät yhä enemmän aikaa internetissä ja käyttävät sosiaalista mediaa, joten Facebook on hyvä tapa saavuttaa nuoret.
Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin vuonna 2008 Deli-hanke, jonka tarkoituksena on nostaa suomalaisen kouluruoan imagoa yläasteikäisten keskuudessa, sekä saada heidät tietoisiksi terveellisistä elämäntavoista. Tämä tutkielma on osa Deli-hanketta. Työn tarkoitus on kehittää suunnitelma houkuttelevamman imagon kehittämiseksi yläasteen kouluruokailuun.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu markkinoinnista, palvelusta, kouluruokailusta ja nuorisokulttuurista. Myös sosiaalinen media on otettu huomioon, koska nuoret viettävät yhä enemmän aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa, kuten esimerkiksi Facebookissa.
Menetelminä on käytetty fokusryhmähaastattelua sekä havainnointia. Haastattelut sekä havainnointi toteutettiin kahdessa yläkoulussa, Helsingissä ja Espoossa. Niissä haastateltiin koulun oppilaita ja henkilökuntaa.
Tutkimuksen tekeminen aloitettiin perehtymällä aikaisempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, sekä olemassa olevaan teoriaan. Tämän jälkeen oltiin yhteydessä kohdekouluihin ja pohdittiin koulun rehtorien kanssa, millä tavalla tutkimusta olisi soveliasta suorittaa. Tässä vaiheessa menetelmiksi valikoitui fokusryhmähaastattelu ja havainnointi. Espoossa kirjoittajat osallistuivat ruokaraadin kokoukseen, jossa toteutettiin ensimmäinen ryhmähaastattelu. Haastattelu meni kokonaisuudessaan hyvin ja se tuotti paljon aineistoa. Toinen haastattelu toteutettiin Helsingissä, jossa kohteena oli seitsemännen luokan kotitalousryhmä. Tämä haastattelu ei tuottanut toivotulla tavalla tulosta.
Tutkimuksen tuloksena koottiin ehdotuksia, joita jokainen koulu pystyy hyödyntämään kouluruokailun markkinoinnissa. Ehdotukset antavat suuntaa siihen, minkälaisia aiheita markkinoinnissa kannattaa tuoda esiin ja keneltä kaikilta se vaatii panostusta. Yksi pinnalle noussut aihe oli nuorten rahan käyttö. Nuorille voisi kuvata konkreettisin esimerkein, kuinka paljon kouluruokaa syömällä voi säästää rahaa, kun ei tarvitse ostaa kaupasta välipalaa. Myös oppilaiden osallistuminen keittiön toimintaan lisää kouluruokailun arvostusta. Nuoret viettävät yhä enemmän aikaa internetissä ja käyttävät sosiaalista mediaa, joten Facebook on hyvä tapa saavuttaa nuoret.