Kuminan penkkiviljelyn kenttäkoe : Tuloksia kasvukaudelta 2010
Vuorela, Jonna (2011)
Vuorela, Jonna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103143075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103143075
Tiivistelmä
Kumina on maamme merkittävimpiä vientikasveja. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella sitä viljellään 7000 hehtaarilla, joka on 34 % Suomessa viljeltävästä kuminaalasta. Kumina menestyy kivennäismaalla, mutta kasvaa myös multavimmilla maalajeilla. Siellä ongelmaksi voi nousta rikkakasvit, jotka heikentävät kuminan sadon määrää ja laatua.
Mtt:n Ylistaron tutkimusasemalla aloitettiin vuonna 2009 kolmevuotinen kuminan penkkiviljelykoe. Kokeessa tutkitaan kuminan rikkakasvitorjunnan tehokkuutta ja sadon määrää kivennäismaan ja multamaan koejäsenillä. Tasamaan kylvöstä rikkakasvit torjutaan kemiallisesti (koejäsen1), penkkiin kylvetyistä koejäsenistä ne torjutaan mekaanisesti (koejäsen 2) tai kemiallisen ja mekaanisen torjunnan yhdistelmällä (koejäsen 3).
Tässä opinnäytetyössä selvitetään kenttäkokeista saatuja tuloksia kuminan ensimmäisen satovuoden osalta. Lisäksi selvitetään kesällä 2010 kylvettyjen kuminoiden taimettumista ja rikkakasvien määrää eri tavoilla torjutuissa koejäsenissä, joita uuteen kokeeseen perustettiin neljä.
Mekaaninen rikkakasvitorjunta onnistui ilman kuminan vaurioitumista. Kaikilla rikkakasvien torjuntamenetelmillä saatiin riittävä torjuntateho ensimmäiseksi satovuodeksi, eikä rikkakasviongelmaa ollut. Penkkiin kylvetty kumina saavutti kukintavaiheen tasamaakylvöstä aiemmin. Kuminasta saatiin parhaat sadot tasamaan kylvöstä sekä kivennäismaalla että multamaalla. Myös penkkiin kylvettyjen koejäsenten ensimmäinen sato oli määrältään hyvä molemmilla maalajeilla. Kesällä 2010 kylvetyn kuminan taimettuminen oli parempaa multamaalla ja siinä juuret olivat kasvaneet myös vankemmiksi.
Mtt:n Ylistaron tutkimusasemalla aloitettiin vuonna 2009 kolmevuotinen kuminan penkkiviljelykoe. Kokeessa tutkitaan kuminan rikkakasvitorjunnan tehokkuutta ja sadon määrää kivennäismaan ja multamaan koejäsenillä. Tasamaan kylvöstä rikkakasvit torjutaan kemiallisesti (koejäsen1), penkkiin kylvetyistä koejäsenistä ne torjutaan mekaanisesti (koejäsen 2) tai kemiallisen ja mekaanisen torjunnan yhdistelmällä (koejäsen 3).
Tässä opinnäytetyössä selvitetään kenttäkokeista saatuja tuloksia kuminan ensimmäisen satovuoden osalta. Lisäksi selvitetään kesällä 2010 kylvettyjen kuminoiden taimettumista ja rikkakasvien määrää eri tavoilla torjutuissa koejäsenissä, joita uuteen kokeeseen perustettiin neljä.
Mekaaninen rikkakasvitorjunta onnistui ilman kuminan vaurioitumista. Kaikilla rikkakasvien torjuntamenetelmillä saatiin riittävä torjuntateho ensimmäiseksi satovuodeksi, eikä rikkakasviongelmaa ollut. Penkkiin kylvetty kumina saavutti kukintavaiheen tasamaakylvöstä aiemmin. Kuminasta saatiin parhaat sadot tasamaan kylvöstä sekä kivennäismaalla että multamaalla. Myös penkkiin kylvettyjen koejäsenten ensimmäinen sato oli määrältään hyvä molemmilla maalajeilla. Kesällä 2010 kylvetyn kuminan taimettuminen oli parempaa multamaalla ja siinä juuret olivat kasvaneet myös vankemmiksi.