Tulppa-ryhmään osallistuneiden jatkokuntoutukseen hakeutuminen Lappeenrannan terveysasemalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Lappeenrannan terveysaseman Tulppa-kuntoutujien jatkokuntoutukseen hakeutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti oltiin kiinnostuneita Lappeenrannan Sydän- ja Diabetesyhdistysten ryhmiin osallistumisesta. Lisäksi selvitettiin, kuinka jatkokuntoutusmahdollisuuksia tulisi kehittää. Jatkokuntoutuksella tässä työssä tarkoitetaan Tulppa-kuntoutuksen jälkeistä toimintaa. Työ toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan Sydänpiirin kanssa.

Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake laadittiin ryhmähaastattelun ja aiemman tutkimustiedon pohjalta. Lomake lähetettiin 25:lle Tulppa-kuntoutuksen aikavälillä syksy 2008 syksy 2009 aloittaneelle henkilölle. Lomakkeen palautti 21 henkilöä. Lopullinen vastausprosentti oli 84 %.

Tässä työssä analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Taustatietoja ja jatkokuntoutukseen osallistumista analysoitiin tilastollisesti Windows SPSS 19.0-ohjelmalla. Määrällinen analysointi tapahtui ristiintaulukoinnilla, ja tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0,05. Kyselylomakkeella haluttiin selvittää henkilöiden liikuntatottumuksia, jatkokuntoutukseen osallistumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Henkilöitä pyydettiin myös kertomaan jatkokuntoutustoiveita.

Tuloksissa selvisi, että noin 71 % vastanneista ei ollut osallistunut jatkokuntoutukseen. Suurin osa henkilöistä kuitenkin kertoi harrastavansa itsenäisesti liikuntaa. Suurin syy osallistumattomuuteen oli tiedon puute järjestettävistä ryhmistä. Muita syitä olivat laiskuus ja se, että jatkokuntoutukselle ei tunnettu olevan tarvetta. Ryhmiin osallistumista edistäisi niiden sopiva taso ja lyhyt välimatka. Ryhmän tuomaa sosiaalista tukea pidettiin tärkeänä. Jatkokuntoutusmahdollisuuksia voisi kehittää tehostamalla ryhmistä tiedottamista. Tulppa-kuntoutuksen aikana yhdistysten edustajien tai Tulppa- ohjaajien tulisi kertoa jatkokuntoutusmahdollisuuksista. Raportissa on esitetty erilaisia kehittämisehdotuksia jatkokuntoutuksen järjestämisestä.

Tulevaisuudessa tärkeää olisi tukea henkilöiden oikeanlaista itsenäistä liikkumista. Tuloksissa selvisi, ettei Tulppa-kuntoutus ollut muuttanut vastanneiden liikuntatottumuksia. Lihasvoimaa ja elastisuutta harjoittavan liikunnan tärkeyttä tulisi kuntoutuksessa painottaa entistä enemmän.

Purpose of this thesis was to study Tulppa-rehabilitation that is organized by South-Karelian Heart association together with health care centre of Lappeenranta. Our aim was to study what factors influence, on whether people seek for post-rehabilitation groups after Tulppa-rehabilitation or not. With post- rehabilitation we mean different physical and social activities that support the changes people have made in their way of living. The study was in collaboration with South-Karelian Heart association (Etelä-Karjalan Sydänpiiri).

The data was collected by a semi structured questionnaire. The questionnaire was formed based on prior studies and a group interview. The questionnaire was sent to 25 people who had started the Tulppa-rehabilitation between autumn 2008- autumn 2009. We received 21 forms out of 25, 84% in total.

The analysation method of the data was theory guided content analysis. Background information and participation in post-rehabilitation were analyzed statistically with Windows SPSS-19.0 software. Quantative methods were cross-tabulation and statistical significance was set at p> 0,05. The questionnaire was used to measure physical activity, participation in post- rehabilitation and what factors influence it. Persons were also asked to tell hopes, regarding future post-rehabilitation.

The results showed that approximately 71% of the respondents had not participated in post-rehabilitation. Majority told that it was because they were independently physically active. Major reason for not participating was lack of information. Other reasons were laziness and that there was no need for it. Promoting factors for participation were short distance and appropriate group level. Social support was also considered important. Post-rehabilitation could be improved with more effective information. During the Tulppa-rehabilitation program organizations should send representatives to inform people about their activities. Alternatively Tulppa-instructors could give information. The report shows different proposals for future development. It’s significant to support right kind of exercise. The results showed that respondents’ physical activity habits had not changed during the rehabilitation. Muscle strength and mobility exercise should be more emphasized.