Home gardens in Msunduza : urban agriculture as a contribution to food security
Oikarinen-Mapengo, Jaana (2011)
Oikarinen-Mapengo, Jaana
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104214656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104214656
Tiivistelmä
Ruokaturva on ympäri maailmaa muodostunut suureksi haasteeksi ruoan hintojen noustessa ja väestön lisääntyessä. Etenkin kehittyvien maiden asukkailla on vaikeuksia turvata riittävä ravinnon saanti. Kaupungistuminen on kiihtynyt afrikkalaisissa kaupungeissa mikä on tehnyt ruokaturvasta yhä tärkeämmän aiheen kehitystyössä kaupunkialueilla.
Urbaania viljelyä on harjoitettu tuhansia vuosia ja se on yksi keino ruokaturvan saavuttamiseksi kaupungeissa. Urbaanilla viljelyllä on sosiaalisia, taloudellisia sekä ympäristöllisiä ulottuvuuksia ja siksi se on kestävä ratkaisu urbaanin toimeentulon turvaamiseksi. Urbaania viljelyä rajoittavia tekijöitä ovat muun muassa maanomistus kysymykset, saastunut maaperä ja terveysriskit. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja esimerkiksi permakulttuurisilla ratkaisuilla ongelmia voidaan vähentää.
Opinnäytetyö koostuu 34 kotipuutarhahaastattelusta, jotka tehtiin kotitalouksissa Swazimaassa. Swazimaa on pieni, kahden muun valtion ympäröimä maa eteläisessä Afrikassa. Väkiluku maassa on noin 1,3 miljoonaa ja se on maailman viimeinen täysi monarkia. Haastattelut toteutettiin maan pääkaupungin, Mbabanen, epävirallisella asuinalueella, Msunduzan kaupunginosassa. Turun Ammattikorkeakoulu on toiminut alueella vuodesta 2004 yhtenä partnerina ja toteuttanut kehitysyhteistyötä paikallisen Pelastusarmeijan ja muiden toimijoiden kanssa. Kehitysyhteistyö on kohdistunut kuivasanitaatioon sekä ympäristöterveyteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaista kotiviljelyä alueella harjoitetaan, millaisia edellytyksiä alueella on kotiviljelylle, millainen merkitys kotiviljelyllä on ja kuinka asukkaat hyötyvät siitä. Haastatteluilla selvitettiin myös millaisia viljelytekniikoita kotipuutarhoissa käytetään ja kuinka asukkaat suhtautuvat ihmisperäisen lannoitteen käyttöön puutarhoissaan.
Tuloksista selvisi että haastatellut kotitaloudet harjoittavat kotiviljelyä lähinnä oman talouden käyttöön, ei niinkään myyntiin. Suurin osa haastatelluista mainitsi sekä terveys- että taloudelliset hyödyt kotiviljelyn syyksi ja kotiviljely oli tärkeä osa kotitalouksien selviytymisstrategiaa. Suurin ongelma kotiviljelyyn liittyen oli tilan puute, mikä on yleinen ongelma kaupunkialueilla.
Urbaania viljelyä on harjoitettu tuhansia vuosia ja se on yksi keino ruokaturvan saavuttamiseksi kaupungeissa. Urbaanilla viljelyllä on sosiaalisia, taloudellisia sekä ympäristöllisiä ulottuvuuksia ja siksi se on kestävä ratkaisu urbaanin toimeentulon turvaamiseksi. Urbaania viljelyä rajoittavia tekijöitä ovat muun muassa maanomistus kysymykset, saastunut maaperä ja terveysriskit. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja esimerkiksi permakulttuurisilla ratkaisuilla ongelmia voidaan vähentää.
Opinnäytetyö koostuu 34 kotipuutarhahaastattelusta, jotka tehtiin kotitalouksissa Swazimaassa. Swazimaa on pieni, kahden muun valtion ympäröimä maa eteläisessä Afrikassa. Väkiluku maassa on noin 1,3 miljoonaa ja se on maailman viimeinen täysi monarkia. Haastattelut toteutettiin maan pääkaupungin, Mbabanen, epävirallisella asuinalueella, Msunduzan kaupunginosassa. Turun Ammattikorkeakoulu on toiminut alueella vuodesta 2004 yhtenä partnerina ja toteuttanut kehitysyhteistyötä paikallisen Pelastusarmeijan ja muiden toimijoiden kanssa. Kehitysyhteistyö on kohdistunut kuivasanitaatioon sekä ympäristöterveyteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaista kotiviljelyä alueella harjoitetaan, millaisia edellytyksiä alueella on kotiviljelylle, millainen merkitys kotiviljelyllä on ja kuinka asukkaat hyötyvät siitä. Haastatteluilla selvitettiin myös millaisia viljelytekniikoita kotipuutarhoissa käytetään ja kuinka asukkaat suhtautuvat ihmisperäisen lannoitteen käyttöön puutarhoissaan.
Tuloksista selvisi että haastatellut kotitaloudet harjoittavat kotiviljelyä lähinnä oman talouden käyttöön, ei niinkään myyntiin. Suurin osa haastatelluista mainitsi sekä terveys- että taloudelliset hyödyt kotiviljelyn syyksi ja kotiviljely oli tärkeä osa kotitalouksien selviytymisstrategiaa. Suurin ongelma kotiviljelyyn liittyen oli tilan puute, mikä on yleinen ongelma kaupunkialueilla.