Hevoskasvatustoiminnan menestystekijät
Taipale, Essi (2011)
Taipale, Essi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066590
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selventää hevoskasvatustoiminnan nykytilaa Suomessa. Päämääränä oli selvittää hevoskasvattajien subjektiivista mielipidettä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti heidän kasvatustoimintaansa. Samalla kartoitettiin hevoskasvatustoiminnan taloudellisen kannattavuuden kokemista.
Teoria-osuudessa perehdytään suomalaisen hevoskasvatustoiminnan, eli hevosmateriaalin päämääräisen kasvattamisen ja parantamisen historiaan ja nykypäivään. Hevostalouden kannattavuuteen pureudutaan toiminnan tuottojen ja kustannusten myötä, koska kannattavuuteen vaikuttaa tuottojen ja kustannusten erotus. Teoria-osuudella pyritään antamaan tietoa talouslaskentaan katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmien kautta, jotka ovat yrityksen taloden seurannan ja – suunnittelun apuvälineitä.
Tutkimuksen ensimmäinen osio toteutettiin teemahaastatteluna kolmelle hevoskasvatustallille. Teemahaastatteluihin valikoitui suomenhevosravureihin, lämminverisiin ratsuhevosiin ja poneihin keskittyneet kasvattajat. Teemahaastatteluiden tietopohjaa hyväksi käyttäen tehtiin sähköisesti toteutettava kyselytutkimus laajemmalle joukolle hevoskasvattajia.
Tutkimuksessa todettiin hevoskasvatustoiminnan kannattavuuden heikko tila. Se myös selvensi hyvin kasvatustoiminnan yksilöllisyyttä tallien välillä, jolloin toimintaan vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä. Suurimalle osalle tutkimukseen osallistuneista kasvattajista kasvatustoiminta oli tallin sivuelinkeino, jolloin se myös koettiin keskimääräistä kannattavammaksi. Kasvatustoimintaan positiivisesti vaikuttaneina tekijöinä pidettiin kasvattien ostajien tyytyväisyyttä, mainetta hevoskasvattajana, kasvattien kilpamenestystä ja laadukasta tamma materiaalia. Sukujen tuntemusta ja tutkimista sekä vanhojen kasvattajien tietotaitoon tutustumista pidettiin myös arvossa.
Positiivisena asiana tutkimuksessa ilmeni kasvattajien usko tulevaisuuteen sekä odotettua parempi varsojen kysyntätilanteen kokeminen. Vastanneissa kasvattajissa oli melko paljon suhteellisen nuoria, mutta tavoitteellisia kasvatustalleja. Alan tulevaisuuden turvaamiseksi niitä tarvitaan, mutta samalla tarvitaan myös laajempaa kehitys ja tutkimustoimintaa.
Teoria-osuudessa perehdytään suomalaisen hevoskasvatustoiminnan, eli hevosmateriaalin päämääräisen kasvattamisen ja parantamisen historiaan ja nykypäivään. Hevostalouden kannattavuuteen pureudutaan toiminnan tuottojen ja kustannusten myötä, koska kannattavuuteen vaikuttaa tuottojen ja kustannusten erotus. Teoria-osuudella pyritään antamaan tietoa talouslaskentaan katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmien kautta, jotka ovat yrityksen taloden seurannan ja – suunnittelun apuvälineitä.
Tutkimuksen ensimmäinen osio toteutettiin teemahaastatteluna kolmelle hevoskasvatustallille. Teemahaastatteluihin valikoitui suomenhevosravureihin, lämminverisiin ratsuhevosiin ja poneihin keskittyneet kasvattajat. Teemahaastatteluiden tietopohjaa hyväksi käyttäen tehtiin sähköisesti toteutettava kyselytutkimus laajemmalle joukolle hevoskasvattajia.
Tutkimuksessa todettiin hevoskasvatustoiminnan kannattavuuden heikko tila. Se myös selvensi hyvin kasvatustoiminnan yksilöllisyyttä tallien välillä, jolloin toimintaan vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä. Suurimalle osalle tutkimukseen osallistuneista kasvattajista kasvatustoiminta oli tallin sivuelinkeino, jolloin se myös koettiin keskimääräistä kannattavammaksi. Kasvatustoimintaan positiivisesti vaikuttaneina tekijöinä pidettiin kasvattien ostajien tyytyväisyyttä, mainetta hevoskasvattajana, kasvattien kilpamenestystä ja laadukasta tamma materiaalia. Sukujen tuntemusta ja tutkimista sekä vanhojen kasvattajien tietotaitoon tutustumista pidettiin myös arvossa.
Positiivisena asiana tutkimuksessa ilmeni kasvattajien usko tulevaisuuteen sekä odotettua parempi varsojen kysyntätilanteen kokeminen. Vastanneissa kasvattajissa oli melko paljon suhteellisen nuoria, mutta tavoitteellisia kasvatustalleja. Alan tulevaisuuden turvaamiseksi niitä tarvitaan, mutta samalla tarvitaan myös laajempaa kehitys ja tutkimustoimintaa.