Pesäpallon A-juniorimitalistien urakehitys ennen ja jälkeen ikärajamuutoksen
Kemppainen, Joose; Viinamäki, Tero (2011)
Kemppainen, Joose
Viinamäki, Tero
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127597
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127597
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pesäpallon ikärajamuutoksen yhteyttä poikien superpesiksen vuosien 2000–2007 mitalipelaajien uran kehittymiseen juniori-vuosien jälkeen miesten sarjoissa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Pesäpalloliiton kanssa tulevien sarja-järjestelmäpäätösten tueksi.
Tutkimuksen taustaksi kerättiin tiedot pelaajista Suomen Pesäpalloliiton tulospalvelun tietokannasta touko-kesäkuussa 2010. Taustatyössä tutkittiin pelaajien uran kehittymistä A-juniorimitalista eteenpäin kolmen vuoden ajan. Tutkimuksessa tutkittiin 254 pelaajan uran kehittymistä miesten kolmella ylimmällä sarjatasolla kolmen vuoden ajalta poikien superpesiksen jälkeen. Urakehityksiä verrattiin ikärajamuutoksen molemmin puolin. Tutkimuksesta selvisi, että ennen ikärajamuutosta mitalin saaneet pelaajat nousivat korkeammalle tasolle kautta aikaisemmin kuin muutoksen jälkeen mitalin saaneet pelaajat. Lisäksi ennen ikärajamuutosta pelanneet pelaajat ovat vuoden nuorempia siirtyessään miesten sarjoihin. Pelaajien määrään miesten Superpesiksessä muutos ei vaikuttanut.
Tutkimuksessa kysyttiin pelaajilta, mikä on heidän mielipide A-poikien nykyisestä ikärajasta. Tutkimuksessa tutkittiin myös syitä pelaajauran jatkamiseen tai pelaajauran loppumiseen juniori-iän jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin edellä mainittujen lisäksi lopettaneiden pelaajien suhdetta pesäpalloon nyt ja tulevaisuudessa. Kysely toteutettiin kyselylomakkeella kesä-elokuun 2010 aikana. Kysely suunnattiin sekä pelaajauransa lopettaneille että uraansa vielä jatkaville pelaajille Internet-kyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 60 pelaajaa, joista 40 oli vielä pelaavia ja 20 lopettaneita pelaajia.
Vuosina 2000-2007 poikien superpesiksessä mitalin saaneista pelaajista valtaosan mielestä nykyinen A-junioreiden ikäraja on hyvä. Pelaajauraa jatketaan ensisijaisesti kiinnostuksesta lajia kohtaan. Myös menestysmahdollisuus motivoi pelaajia jatkamaan pelaajauraansa enemmän kuin pelaajapalkkiot. Pelaajat lopettavat pelaajauransa useimmiten opiskelusta tai työstä johtuvan ajanpuutteen vuoksi. Harjoittelun määrän lisääntymisellä ei ole vaikutusta pelaajien lopettamiseen juniori-iän jälkeen. Lopettaneista pelaajista suurin osa haluaisi jatkaa pesäpallon parissa jossain muussa roolissa kuin aktiivipelaajana.
Tutkimuksen taustaksi kerättiin tiedot pelaajista Suomen Pesäpalloliiton tulospalvelun tietokannasta touko-kesäkuussa 2010. Taustatyössä tutkittiin pelaajien uran kehittymistä A-juniorimitalista eteenpäin kolmen vuoden ajan. Tutkimuksessa tutkittiin 254 pelaajan uran kehittymistä miesten kolmella ylimmällä sarjatasolla kolmen vuoden ajalta poikien superpesiksen jälkeen. Urakehityksiä verrattiin ikärajamuutoksen molemmin puolin. Tutkimuksesta selvisi, että ennen ikärajamuutosta mitalin saaneet pelaajat nousivat korkeammalle tasolle kautta aikaisemmin kuin muutoksen jälkeen mitalin saaneet pelaajat. Lisäksi ennen ikärajamuutosta pelanneet pelaajat ovat vuoden nuorempia siirtyessään miesten sarjoihin. Pelaajien määrään miesten Superpesiksessä muutos ei vaikuttanut.
Tutkimuksessa kysyttiin pelaajilta, mikä on heidän mielipide A-poikien nykyisestä ikärajasta. Tutkimuksessa tutkittiin myös syitä pelaajauran jatkamiseen tai pelaajauran loppumiseen juniori-iän jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin edellä mainittujen lisäksi lopettaneiden pelaajien suhdetta pesäpalloon nyt ja tulevaisuudessa. Kysely toteutettiin kyselylomakkeella kesä-elokuun 2010 aikana. Kysely suunnattiin sekä pelaajauransa lopettaneille että uraansa vielä jatkaville pelaajille Internet-kyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 60 pelaajaa, joista 40 oli vielä pelaavia ja 20 lopettaneita pelaajia.
Vuosina 2000-2007 poikien superpesiksessä mitalin saaneista pelaajista valtaosan mielestä nykyinen A-junioreiden ikäraja on hyvä. Pelaajauraa jatketaan ensisijaisesti kiinnostuksesta lajia kohtaan. Myös menestysmahdollisuus motivoi pelaajia jatkamaan pelaajauraansa enemmän kuin pelaajapalkkiot. Pelaajat lopettavat pelaajauransa useimmiten opiskelusta tai työstä johtuvan ajanpuutteen vuoksi. Harjoittelun määrän lisääntymisellä ei ole vaikutusta pelaajien lopettamiseen juniori-iän jälkeen. Lopettaneista pelaajista suurin osa haluaisi jatkaa pesäpallon parissa jossain muussa roolissa kuin aktiivipelaajana.