Hoitajien kokemukset maahanmuuttajien ohjauksesta päivystyksessä sekä sosiaali-ja terveysviraston hoitajavastaanotoilla
Henttinen, Sanna (2011)
Henttinen, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105107100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105107100
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitajat ohjaavat maahanmuuttajia päivystyspoliklinikalla ja sosiaali- ja terveysviraston hoitajavastaanotoilla. Tutkimuksessa pyrittiin erityisesti kuvaamaan ohjauksen toteutustapoja ja kokemuksia toteutuneesta ohjauksesta sekä kartoittamaan ohjauksen haasteita ja kehittämiskohteita hoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli, että opinnäytetyöstä saadun tiedon avulla maahanmuuttajien potilasohjausta voidaan kehittää päivystyksissä ja hoitajavastaanotoilla.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2011 strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyön kohdejoukkona olivat Rauman päivystyksen sekä Rauman sosiaali- ja terveysviraston hoitajavastaanottojen hoitajat. Kyselyyn vastasi 28 hoitajaa. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisesti Excel-ohjelmalla. Avointen kysymysten analyysissä käytettiin lisäksi sisällönanalyysiä. Tulokset esitettiin prosentteina ja frekvensseinä ja ne havainnollistettiin kuvioin ja taulukoin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajat ohjasivat maahanmuuttajia ensisijaisesti englannin kielellä. Myös maahanmuuttajan omainen oli usein toiminut tulkkina ohjaustilanteessa. Asioimistulkkia oli ohjauksessa käytetty harvoin ja yli puolet vastaajista ei ollut koskaan tilannut asioimistulkkia ohjaustilanteeseen. Kokemukset maahanmuuttajien ohjauksesta olivat pääosin myönteisiä, vaikka enemmistö vastanneista piti ohjausta kommunikaatiovaikeuksien vuoksi raskaana. Suurin osa hoitajista oli kiinnostunut kehittämään osaamistaan maahanmuuttajien ohjauksessa.
Selvästi suurimpana haasteena maahanmuuttajien ohjauksessa vastaajat pitivät kielimuuria. Tulkkipalveluita ei aina käytetty, vaikka tarve olisi vaatinut. Väärinymmärrykset olivat yleisiä ja usein hoitajat tunsivat epävarmuutta siitä, oliko maahanmuuttaja ymmärtänyt annetut ohjeet riittävästi. Kehittämisehdotuksissa hoitajat toivat eniten esiin ohjausmateriaalin tarpeellisuuden käännettyinä eri maahanmuuttajaryhmien äidinkielille. Kielikoulutusta toivottiin, samoin kuin lisätietoa tulkkipalveluista. Hoitajien mielestä olisi tärkeää kartoittaa hoitotyöntekijöiden kielitaitoa, jotta eri kieliä puhuvien osaamista voitaisiin hyödyntää käytännössä nykyistä paremmin. Maahanmuuttajien ohjausta ehdotettiin keskitettäväksi asiasta kiinnostuneille hoitajille, joita voisi konsultoida tarpeen vaatiessa.
Jatkossa voitaisiin selvittää eri ohjaustapojen toimivuutta käytännössä. Toiminnallisten opinnäytetöiden aiheena voisi olla erikielisten kirjallisten ohjeiden ja lomakkeiden laatiminen sekä koulutustilaisuuden järjestäminen maahanmuuttajien ohjauksesta tai tulkkipalveluiden käytöstä.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2011 strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyön kohdejoukkona olivat Rauman päivystyksen sekä Rauman sosiaali- ja terveysviraston hoitajavastaanottojen hoitajat. Kyselyyn vastasi 28 hoitajaa. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisesti Excel-ohjelmalla. Avointen kysymysten analyysissä käytettiin lisäksi sisällönanalyysiä. Tulokset esitettiin prosentteina ja frekvensseinä ja ne havainnollistettiin kuvioin ja taulukoin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajat ohjasivat maahanmuuttajia ensisijaisesti englannin kielellä. Myös maahanmuuttajan omainen oli usein toiminut tulkkina ohjaustilanteessa. Asioimistulkkia oli ohjauksessa käytetty harvoin ja yli puolet vastaajista ei ollut koskaan tilannut asioimistulkkia ohjaustilanteeseen. Kokemukset maahanmuuttajien ohjauksesta olivat pääosin myönteisiä, vaikka enemmistö vastanneista piti ohjausta kommunikaatiovaikeuksien vuoksi raskaana. Suurin osa hoitajista oli kiinnostunut kehittämään osaamistaan maahanmuuttajien ohjauksessa.
Selvästi suurimpana haasteena maahanmuuttajien ohjauksessa vastaajat pitivät kielimuuria. Tulkkipalveluita ei aina käytetty, vaikka tarve olisi vaatinut. Väärinymmärrykset olivat yleisiä ja usein hoitajat tunsivat epävarmuutta siitä, oliko maahanmuuttaja ymmärtänyt annetut ohjeet riittävästi. Kehittämisehdotuksissa hoitajat toivat eniten esiin ohjausmateriaalin tarpeellisuuden käännettyinä eri maahanmuuttajaryhmien äidinkielille. Kielikoulutusta toivottiin, samoin kuin lisätietoa tulkkipalveluista. Hoitajien mielestä olisi tärkeää kartoittaa hoitotyöntekijöiden kielitaitoa, jotta eri kieliä puhuvien osaamista voitaisiin hyödyntää käytännössä nykyistä paremmin. Maahanmuuttajien ohjausta ehdotettiin keskitettäväksi asiasta kiinnostuneille hoitajille, joita voisi konsultoida tarpeen vaatiessa.
Jatkossa voitaisiin selvittää eri ohjaustapojen toimivuutta käytännössä. Toiminnallisten opinnäytetöiden aiheena voisi olla erikielisten kirjallisten ohjeiden ja lomakkeiden laatiminen sekä koulutustilaisuuden järjestäminen maahanmuuttajien ohjauksesta tai tulkkipalveluiden käytöstä.