Työhyvinvoinnin yhteys yli 50-vuotiaiden rakennustyöntekijöiden ennenaikaisiin eläkeaikeisiin
Pölönen, Jarno (2011)
Pölönen, Jarno
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105147912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105147912
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan yli 50-vuotiaiden rakennustyöntekijöiden työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin eri osatekijöiden yhteyttä työntekijöiden ennenaikaisiin eläkeaikeisiin. Ennenaikaiset eläkeaikeet tarkoittavat sitä, että työntekijä ajattelee siirtyvänsä työelämästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Analysoitujen tutkimustulosten pohjalta määritellään työhyvinvoinnin kehittämistarpeet, joita parantamalla työntekijöiden työkyvyttömyyseläkeriski pienenee. Tutkimus tukee Eläkevakuutusyhtiö Eteran tavoitetta Eterassa työeläkevakuutettujen työntekijöiden työkyvyttömyyseläkeriskin pienentämisessä ja eläkkeellesiirtymisiän nostamisessa. Teoriaosuudessa luodaan katsaus työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin osa-alueisiin sekä perehdytään suomalaiseen eläkejärjestelmään. Empiirinen tutkimusaineisto koostuu Eläkevakuutusyhtiö Eteran vuosina 2006 – 2010 suorittamista työhyvinvointitutkimuksista. Tutkimusaineiston muodostavat 875 yli 50-vuotiasta rakennustyöntekijää.
Tutkimustuloksia analysoidaan SPSS for Windows 19,0 -ohjelmistolla. Mittarien reliabiliteettia eli yhdenmukaisuutta tarkastellaan Cronbachin alfa-kertoimella. Tuloksia analysoidaan Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla ja analysointia syvennetään logistisella regressioanalyysillä.
Raskaasta työstä ja hankalista työolosuhteista johtuen yli 50-vuotiaiden rakennustyöntekijöiden työhyvinvointi osoittautui puutteelliseksi. Tutkimuksen kohteena olevista noin 97 prosenttia kärsi työmaan lämpöolosuhteista eli kylmyydestä, kuumuudesta tai vedon tunteesta ja noin 80 prosenttia vastaajista oli työpäivän jälkeen ainakin joskus kohtuuttoman uupuneita. Työhyvinvointia heikensivät myös mm. kiireestä ja organisoinnin puutteesta kuormittuminen. Työhyvinvoinnin puutteista johtuen ennenaikaiset eläkeaikeet olivat yleisiä. Ennenaikaisia eläkeaikeita lisäsivät voimakkaimmin huono terveydentila ja työkyky sekä puutteet esimiehen tiedottamisessa. Myös huonot työmaan lämpöolosuhteet ja liian vähäinen vapaa-aika lisäsivät paljon ennenaikaisia eläkeaikeita. Työkyvyttömyyseläkeriskiä pystytään pienentämään työntekijöiden fyysistä kuntoa parantamalla, sillä fyysisen kunnon paraneminen alentaa terveysriskiä ja vähentää työpäivän jälkeistä uupumusta. Myös esimiehen tiedottamisen lisääminen ja työntekijöiden ikääntymisen ottaminen huomioon töiden organisoinnissa pienentävät työkyvyttömyyseläkeriskiä.
Tutkimustuloksia analysoidaan SPSS for Windows 19,0 -ohjelmistolla. Mittarien reliabiliteettia eli yhdenmukaisuutta tarkastellaan Cronbachin alfa-kertoimella. Tuloksia analysoidaan Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla ja analysointia syvennetään logistisella regressioanalyysillä.
Raskaasta työstä ja hankalista työolosuhteista johtuen yli 50-vuotiaiden rakennustyöntekijöiden työhyvinvointi osoittautui puutteelliseksi. Tutkimuksen kohteena olevista noin 97 prosenttia kärsi työmaan lämpöolosuhteista eli kylmyydestä, kuumuudesta tai vedon tunteesta ja noin 80 prosenttia vastaajista oli työpäivän jälkeen ainakin joskus kohtuuttoman uupuneita. Työhyvinvointia heikensivät myös mm. kiireestä ja organisoinnin puutteesta kuormittuminen. Työhyvinvoinnin puutteista johtuen ennenaikaiset eläkeaikeet olivat yleisiä. Ennenaikaisia eläkeaikeita lisäsivät voimakkaimmin huono terveydentila ja työkyky sekä puutteet esimiehen tiedottamisessa. Myös huonot työmaan lämpöolosuhteet ja liian vähäinen vapaa-aika lisäsivät paljon ennenaikaisia eläkeaikeita. Työkyvyttömyyseläkeriskiä pystytään pienentämään työntekijöiden fyysistä kuntoa parantamalla, sillä fyysisen kunnon paraneminen alentaa terveysriskiä ja vähentää työpäivän jälkeistä uupumusta. Myös esimiehen tiedottamisen lisääminen ja työntekijöiden ikääntymisen ottaminen huomioon töiden organisoinnissa pienentävät työkyvyttömyyseläkeriskiä.